Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer vaatii hallitukselta konkreettisia toimia kotihoidon resurssien varmistamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen selvityksen mukaan vain noin puolet kotihoidon iäkkäistä asiakkaista kokee saavansa riittävästi hoitoa. Tilanne on kestämätön niin vanhusten, heidän omaistensa kuin hoitajien näkökulmasta.
– Tyypillinen kotihoidon asiakas on muistisairas ja hänellä on suuri avun tarve kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan, mutta palvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa. Hallituksen on syytä perehtyä THL:n selvitykseen ja turvata resurssit leikkausten sijaan, sanoo SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg.
THL:n mukaan vain 52 % kotihoitoa tuottavista yksiköistä pystyi toteuttamaan suunnitellun määrän palvelutunteja vuonna 2024. Alueelliset erot ovat suuria: Helsingissä palvelut toteutuvat suunnitellusti vain 11 % yksiköistä, kun Pohjois-Karjalassa luku on 86 %. Tämä rikkoo vanhuspalvelulain ja perustuslain vaatimuksia yhdenvertaisista palveluista.
SuPerin selvitykset kotihoidon tilasta vuosina 2015, 2018 ja 2022 kertovat muun muassa lähihoitajien jatkuvasta kiireestä ja asiakkaiden erittäin huonosta toimintakyvystä. Hoitajat kokevat, etteivät kaikki asiakkaat ole turvassa kotonaan, eivätkä hoitajat pysty suorittamaan kotihoidon palvelua asiakkaan parhaaksi.
Palvelulupaus ei riitä, lain vaatimuksia on tarkennettava
Kotihoidossa ei ole kirjattu lakiin ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitukseen rinnastettavissa olevaa ehdotonta vaatimusta minimiresursseista, vaan kotihoidon järjestämistä ja resursseja ohjaa lain yleinen vaatimus riittävistä palveluista. THL:n mukaan kotihoitoon tarvitaan selkeä palvelulupaus. SuPer katsoo, että lain vaatimuksia on tarkennettava.
Vanhuspalvelulaki, sosiaalihuoltolaki ja jopa Suomen perustuslaki edellyttävät, että vanhukset saavat ne palvelut, mitä heidän palvelutarpeensa edellyttävät. Yksinkertainen mittari on se, pystytäänkö vanhuksen palvelutarpeen edellyttämät palvelut tuottamaan. Jos nämä kriteerit eivät täyty, palvelutasoa on nostettava ja resursseja on silloin lisättävä.
– Palvelujen tulee vastata ihmisten tarpeisiin ja tarpeiden määrittelyn perustua yksilölliseen arviointiin. Ei riitä, että palveluja vain on olemassa, eikä palvelujen saatavuus saa riippua asuinpaikasta, Inberg painottaa.
– Jotta kotihoidon asiakkaiden palvelut pystytään turvaamaan ja toteuttamaan asiakas- ja potilasturvallisesti, lakia on tarkennettava. Viime aikoina olemme nähneet sen, miten hyvinvointialueet leikkaavat kaikesta ei-lakisääteisestä toiminnasta.
Hoivaköyhyys ajaa omaisten ja hoitajien uupumiseen
Suomessa hoivaköyhyys on todellisuutta. Jyväskylän yliopiston professori Teppo Krögerin mukaan vanhustenhoidosta puuttuu yli miljardi euroa. Hoivakriisi ei helpota palveluita keventämällä, koska vanhusten määrä kasvaa, joten myös hoivan tarve kasvaa.
THL:n selvityksessä todetaan, että joka viides omainen on uupunut, kuormittunut tai kykenemätön jatkamaan huolenpitoa. Etenkin muistisairaita iäkkäitä auttavat ovat kuormittuneita.
SuPerin selvitysten mukaan myös kotihoidon suurin ammattiryhmä, lähihoitajat, kokevat työssään kuormitusta. Kuormitus lisää sairauspoissaoloja ja hoitajien huolta vanhuksista. Tämä puolestaan lisää merkittävästi sijaiskustannuksia ja heikentää alan houkuttelevuutta. SuPer vaatii, että hallitus ryhtyy välittömiin toimiin kotihoidon kriisin ratkaisemiseksi. Vanhusten oikeus hyvään hoitoon ja hoitajien oikeus kestävään työelämään eivät saa jäädä säästötoimien jalkoihin.
Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg p. 040 705 9115
| 3.11.2025