
Lyhyiden työsopimusten väärinkäytökset työllistävät Ranskan työtuomioistuinta. Pätkäsopimusten laiton ketjuttaminen näkyy räikeimmillään julkisella sektorilla, kuten terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa.
Määräaikaisten työsuhteiden osuus on lisääntynyt Ranskassa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana 40 prosenttia. Nykyisellään kymmenen prosenttia maan palkansaajista on muussa kuin jatkuvassa työsuhteessa. Päinvastoin kuin Suomessa, Ranskassa hallitus yrittää rajoittaa lyhyiden pestien alati kasvavaa osuutta työsopimuksista.
Prekarisoituneen työvoiman vilkas liikkuvuus luo levottomuutta työmarkkinoille. Epävakaan ammatillisen tilanteen vuoksi osa kansalaisista ei voi ottaa lainaa eikä ostaa tai edes vuokrata asuntoa. Pätkäsuhteiden lisääntyessä yleistyvät myös väärinkäytökset. Työtuomioistuimia tytöllistää erityisesti lyhyiden työsuhteiden laiton ketjuttaminen
368 sopimusta viidessä vuodessa
Ei ole tavatonta, että työnantaja palkkaa saman työntekijän uudestaan kymmeniä, jopa satoja kertoja.
Yksi räikeimmistä työoikeuteen päätyneistä tapauksista oli viiden vuoden aikana 368 työsopimusta työnantajansa kanssa allekirjoittaneen teknikon kanne. Työnantaja tuomittiin noin 60 000 euron korvauksiin. Pätkistä katsottiin muodostuneen toistaiseksi jatkuva työsuhde.
Myös 12 vuotta pätkäsopimuksissa roikotettu koulun järjestyksen valvoja sai työnantajaltaan oikeusteitse ne rahalliset etuudet, jotka hänelle olisi kuuluneet jatkuvassa työsuhteessa. Työtuomioistuin päätyi samanlaiseen ratkaisuun myös 56:sta pätkästä koostuneen 11-vuotisen huotomiehen työuran kohdalla.
– Pätkäsopimuksista on joissakin yrityksissä tullut käytäntö. Rakennustyömaa saattaa pyöriä 99 prosenttisesti tilapäistyövoimalla, ja useissa pienissä yrityksissä toimitusjohtaja on henkilöstön ainoa vakituinen, Pariisin työtarkastuslaitoksen konttoripäällikkö Christelle Chambarlhac sanoo. Hän johtaa keväällä alkanutta tehokampanjaa, jonka kohteeksi on valittu kolme tuhatta ongelmayritystä.
– Työtarkastajan vierailun kohteeksi ovat päätyneet yritykset, joissa lyhyiden työsuhteiden määrä on selvästi suurempi kuin muissa saman alan yrityksissä.
Ranskassa määräaikaisen työsopimuksen voi solmia vain kahdessa tapauksessa: vakituisen työntekijän sijaiselle tai yrityksen toiminnan tilapäisesti vilkastuessa. Jälkimmäiseen kategoriaan lasketaan myös kausityöntekijät.
Julkinen palvelu pyörii pätkätyövoimalla
Säästöjen kohteeksi joutunut julkinen palvelu, jossa virkojen määrää tarkastellaan suurennuslasilla, pyörii valitettavan usein tilapäisellä työvoimalla. Räikeimpiä laittomien pätkätyösuhteiden väärinkäytöksiä tavataan terveydenhoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa, mutta myös valtiollisessa postilaitoksessa.
Ammattiliitto CGT:n julkisen alan jaoston puheenjohtaja Christophe Delcourt kertoo, että valtion hallinnon työntekijöistä 40 prosenttia on tilapäistyöntekijöitä tai määräaikaisia. Ammattiliiton syyniin joutui hiljattain myös Pariisin kaupunki ja sen palveluksessa olevat 20 000 pätkätyöntekijää. Liiton aloitteesta tehdyn kanteen perusteella Pariisin kaupunki tuomittiin pysyvien työtehtävien teettämisestä tilapäistyövoimalla. Oikeusistuimen päätöksen jälkeen määräaikaisen henkilökunnan työoloja ja etuja parennettiin ja 1600 heistä vakinaistettiin.
– Tämä on hyvä alku, mutta toimenpiteet eivät ole läheskään riittäviä, Delcourt sanoo.
Samalla kun Ranskassa taistellaan pätkätyösuhteiden yleistymistä ja niistä yhteiskunnalle koituvia lieveilmiöitä vastaan, Suomen hallitus näyttää pyrkivän eri suuntaan. Taustalla on ajatus, että rekrytoinnit lisääntyvät, jos lyhyiden työsuhteiden sääntelyä löysätään.
Ainakin Ranskan kansallisen tutkimuskeskuksen DARES:n tuore tutkimus kertoo toista. Tämän vuoden alkupuoliskon rekrytoinneista yli 80 prosenttia oli määräaikaisia työsuhteita. Kuusi ja puoli miljoonaa uutta pätkäsopimusta kuulostaa isolta luvulta, mutta niiden sopimushetkellä viisi ja puoli miljoonaa aikaisempaa määräaikaista sopimusta tuli päätökseen. Samana aikana myös vakituisten työsuhteiden määrä väheni.
Virpi Latva
Kirjoittaja on Ranskassa asuva vapaa toimittaja.