Hyvinvointialueiden nykyinen malli on ajautunut kriisiin: palvelut etääntyvät kansalaisista, kustannukset kasvavat ja henkilöstöä joudutaan irtisanomaan. SuPer ehdottaa ratkaisuksi kuntayhtymämallia, jossa viisi suurta sote-aluetta toimisivat kuntayhtymäpohjalla.
– Malli mahdollistaa kuntien aidon vaikutusmahdollisuuden, parantaa demokratiaa ja turvaa sote-alan työpaikat, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg kertoo.
SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo on puhunut mallin puolesta jo viisitoista vuotta.
– Kuntayhtymämallin rahoitus perustuu kuntien verorahoitukseen ja valtionosuuksiin. Kapitaatiopohjainen, riskikorjattu rahoitusmalli huomioi alueen väestön ikärakenteen ja sairastavuuden, mikä takaa oikeudenmukaisen ja ennakoitavan rahoituksen. Palvelujen järjestäminen ja integraatio tehostuvat, ja resurssit voidaan kohdentaa ennaltaehkäisevään työhön, mikä hillitsee kustannusten kasvua, Salo kertoo.
– Kuntayhtymämalli on perustuslain ja EU-lainsäädännön mukainen, eikä edellytä palvelujen yhtiöittämistä. Nyt on aika etsiä ratkaisuja sote-sektorin haasteisiin – kuntayhtymämalli tarjoaa kestävän ja demokraattisen vaihtoehdon koko maalle, Salo muistuttaa.
– Hyvinvointialueiden talouskriisistä on syytetty julkisen sektorin palkankorotuksia. Palkkaohjelmasta sovittiin jo vuonna 2022, joten se olisi hyvin voitu ottaa huomioon hyvinvointialueiden rahoituksessa, mikäli näin olisi haluttu toimia. Sovitut palkankorotukset ovat välttämättömiä osaavan hoitohenkilökunnan saamiseksi sekä naisten ja miesten välisen palkkaeron pienentämiseksi. Hoitajia on korotuksista turha syyllistää, sanoo Inberg.
Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg p. 040 705 9115
SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo p. 09 2727 9292
| 23.10.2025