EU-komission vuoden 2026 työohjelmassa painotus on edelleen kilpailukyvyn parantamisessa, turvallisuudessa ja sääntöjen keventämisessä. Myönteistä on, että komissiolta on tulossa esityksiä, jolla pyritään parantamaan työelämän laatua ja oikeudenmukaisuutta.
Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla työohjelmansa vuodelle 2026. Ohjelman lähtökohtana on vahvistaa Euroopan yhtenäisyyttä ja itsenäisyyttä ja tavoitteena kilpailukyvyn, turvallisuuden ja sosiaalisen mallin vahvistaminen.
Vuoden 2026 aikana esitetään myös Ursula von der Leyenin toisen komission ensimmäiset työelämän lainsäädäntöesitykset. Palkansaajille merkittävin aloite tulee olemaan Laadukkaiden työpaikkojen lainsäädäntöesitys, joka komission on tarkoitus esittää loppuvuodesta 2026 ja joka liittyy jo tämän vuoden joulukuussa julkaistavan laadukkaiden työpaikkojen tiekartan toimeenpanoon.
Komissio linjaa ohjelmassa ja perustelee esityksen antamista sillä, että sosiaalista suojelua on vahvistettava samalla kun edistetään kestävää kasvua ja kilpailukykyä. Olennaista kilpailukykyiselle taloudelle on, että työntekijöiden asemaa vahvistetaan, jotta nykyaikainen työ vastaisi nykyaikaisen talouden vaatimuksia.
Vielä on liian aikaista sanoa, mitä aloite konkreettisesti tulee pitämään sisällään. Palkansaajille tärkeää olisi muun muassa luoda sääntelyä tekoälyn käytölle työelämässä, etätyölle ja oikeudelle olla tavoitettavissa sekä psykososiaalisten riskien hallintaan.
Reilun työvoiman liikkuvuuden paketti
Toinen työelämään liittyvä kokonaisuus on reilun työvoiman liikkuvuuden paketti, joka on tarkoitus esittää kolmannella vuosineljänneksellä ja joka sisältää kolme erillistä lainsäädäntöaloitetta.
Ensimmäinen on esitys eurooppalaisesta sosiaaliturvakortista, jonka tavoitteena on helpottaa sosiaaliturvaoikeuksien siirtymistä jäsenvaltioiden välillä. Toinen on Euroopan työviranomaisen ELA:n vahvistaminen. Työviranomaisen roolia ja resursseja halutaan vahvistaa, jotta se voi tehokkaammin valvoa työvoiman liikkuvuutta ja työehtojen toteutumista. Kolmas aloite liittyy osaamisen liikkuvuuteen ja sillä pyritään edistämään osaamisen tunnustamista ja siirtymistä rajojen yli, tukien työmarkkinoiden dynamiikkaa ja osaajien liikkuvuutta.
Muita palkansaajiin vaikuttavia aloitteita
Työelämäaloitteiden lisäksi ohjelmassa on myös muita palkansaajiin vaikuttavia aloitteita. Tällaisia ovat muun muassa sääntelynkeventämisagendaan liittyvät kansalaisten ja verotuksen Omnibus-esitykset, jotka tulevat vuoden 2026 toisella ja neljännellä neljänneksellä. Ne sisältävät laajoja lainsäädäntöpaketteja, joilla pyritään parantamaan EU:n sääntelyn selkeyttä ja tehokkuutta. Molempia aloitteita on tärkeä pitää silmällä ja arvioida kansalaisten ja työntekijöiden suojelun näkökulmasta, sillä jo nyt esitetyissä Omnibus-kokonaisuuksissa esimerkiksi yritysvastuun osalta, on ollut suojelua heikentäviä elementtejä.
Ensimmäiselle vuosineljännekselle on myös ajoitettu ei-lainsäädännöllinen Tasa-arvostrategia 2026–2030, joka linjaa EU:n tasa-arvopolitiikan suuntaa seuraavalle nelivuotiskaudelle. Strategia korostaa sukupuolten tasa-arvon edistämistä työelämässä ja yhteiskunnassa laajemmin. Työkaluna strategia on keskeinen tasa-arvon edistämiselle ja siksi palkansaajien näkökulmasta on tärkeää, että siihen saadaan liitettyä myös konkreettisia, jäsenmaita sitovia toimia.
Kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden vahvistamisen osalta komissio esittää useita aloitteita, joilla pyritään tukemaan innovatiivisia yrityksiä ja parantamaan sisämarkkinoiden toimivuutta. Näistä 28 regiimi innovatiivisille yrityksille on keskeinen seurattava, koska esityksessä on tarkoitus luoda uusi sääntelykehys, joka tukee kasvuyrityksiä ja helpottaa niiden toimintaa EU:ssa. Tärkeää esityksen yhteydessä on, että työntekijöiden oikeudet otetaan täysimääräisesti huomioon.
Alkuvuodesta annetaan myös julkisten hankintojen lainsäädäntöesitys, jonka tavoitteena on parantaa hankintojen avoimuutta ja tehokkuutta. Palkansaajien osalta olemme painottaneet lainsäädännön uudistamisen tarvetta, jotta julkisen sektori voisi nykyistä painokkaammin edistää kestävää kehitystä hankinnoillaan. Julkisen rahoituksen saamiseksi vastaanottavilta toimijoilta tulisi myös edellyttää oikeudenmukaista palkkausta ja asiallisia työehtoja.
Vaikuttaminen aloitteiden sisältöihin jatkuu
Kaikkiaan komission vuoden 2026 työohjelmassa painotus on edelleen hyvin voimakkaasti kilpailukyvyn parantamisessa sääntöjen keventämisen kautta. Palkansaajien näkökulmasta kilpailukyvyn kannalta olisi tärkeämpää, että EU:ssa edistetään investointeja, jotka tukevat kestävää kehitystä, luovat taloudellista vakautta ja kaventavat elintasoeroja jäsenmaiden välillä.
Ensi vuoden aloitteiden osalta on myönteistä, että komissio panostaa työelämän laatuun ja oikeudenmukaisuuteen. Myös komission muiden tavoitteiden osalta on tärkeää seurata, miten työntekijöiden ja kansalaisten oikeudet ja tasa-arvo konkretisoituvat tulevissa esityksissä. Osana STTK:n kansainvälistä työtä jatkamme eri yhteistöidemme kautta aktiivista vaikuttamista aloitteiden muotoutumiseen ja niiden sisältöihin.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.