Työsopimuslakia ollaan muuttamassa niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa pelkkä asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijaan. Mistä on kyse ja millaisia vaikutuksia sillä on? Tässä artikkelissa vastaamme yleisiin kysymyksiin.
1. Mitä tarkoittaa henkilöperusteinen irtisanominen?
Henkilöperusteisella irtisanomisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijän työsuhde päätetään työntekijästä itsestään johtuvan syyn vuoksi.
Nykyisen työsopimuslain mukaan työntekijästä johtuvana asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää:
- Työsopimuksesta tai laista johtuvien ja työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luvattomia poissaoloja tai epäasiallista käyttäytymistä työpaikalla sekä ohjeiden noudattamatta jättämistä.
- Olennaista muutosta työntekijän työntekoedellytyksissä, jonka vuoksi hän ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijän työkyky on alentunut pitkäaikaisesti ja olennaisesti.
2. Irtisanomista ollaan nyt helpottamassa – miten?
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jonka perusteella irtisanomiskynnystä laskettaisiin poistamalla henkilöperusteisen irtisanomisen perusteesta painavan syyn vaatimus.
Jatkossa irtisanomiseen riittäisi pelkkä asiallinen syy. Irtisanomista helpotettaisiin myös kiristämällä kokonaisharkintaa koskevaa säännöstä ja kaventamalla työnantajan velvollisuutta selvittää muun työn tarjoamisen mahdollisuutta ennen irtisanomista.
3. Mitä lakimuutoksella tavoitellaan?
Hallitus perustelee työntekijän irtisanomissuojan heikentämistä työnantajien rekrytointikynnyksen madaltamisella. Tavoitteena on vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä ja parantaa niiden työllistämiskykyä. Yritysten näkökulmasta tavoitteena on lisätä työvoiman vaihtuvuutta ja sitä kautta parantaa tuottavuutta. Lakimuutoksen työllisyysvaikutukset ovat kuitenkin epäselviä tai olemattomia.
4. Miten lain muuttaminen heikentää työsuhdeturvaa?
Lakimuutoksen myötä irtisanomiskynnys madaltuu ja työntekijän asema heikkenee.
Irtisanomisen helpottaminen vaikuttaa kaikkiin työsuhteessa oleviin palkansaajiin kaikenkokoisilla työpaikoilla, vaikka ehdotusta on perusteltu nimenomaan pienten ja keskisuurien yritysten työllistämisen edellytysten parantamisella.
Koska ehdotetut muutokset ovat epäselviä, ne tulevat aiheuttamaan pitkään kestävää oikeudellista epävarmuutta, tulkinnallisia ongelmia ja riitoja sekä tuomioistuinkäsittelyitä. On hyvin vaikea ennustaa, minkälaisista teoista tai laiminlyönneistä työntekijä on jatkossa mahdollista irtisanoa. Lisäksi riskinä on syrjinnän mahdollisuuden kasvaminen.
5. Mitä lakimuutos tarkoittaa palkansaajille käytännössä?
Muutokset lisäävät epävarmuutta työpaikoilla ja pelko irtisanomisesta voi kasvaa. Tämä voi muodostua kuormitustekijäksi sekä vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Epävarmuus työn pysyvyydestä voi myös vaikuttaa mahdollisuuksiin ennakoida tulevaa. Muutokset lisäävät taloudellista epävarmuutta, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Lisäksi irtisanomiskynnyksen madaltaminen voi vaikuttaa henkilöperustein irtisanottujen palkansaajien mahdollisuuksiin työllistyä uudelleen.
6. Onko henkilöperusteinen irtisanominen ollut Suomessa vaikeaa?
STTK:n mielestä henkilöperusteinen irtisanominen ei ole Suomessa vaikeaa. Lainsäädännössä määriteltyjä käytänteitä noudattamalla työntekijä on mahdollista irtisanoa, jos hän on laiminlyönyt ja rikkonut työvelvoitteitaan tai hänen työntekoedellytyksensä ovat olennaisesti heikentyneet.
Hallituksen esityksessä on todettu, että työnantajan henkilöperusteella tekemiä työsopimuksen irtisanomisia tai purkuja oli vuonna 2023 arviolta noin 12 400. Henkilöperusteisia irtisanomisia siis tehdään, joten lainsäädännöllisestä ongelmasta tai sen epäselvyydestä ei ole kyse.
7. Miksi STTK vastustaa irtisanomisen helpottamista?
Tarvetta irtisanomisen helpottamiseen ja työntekijän suojelun heikentämiseen ei ole. Irtisanomiseen on jo olemassa laissa säädetyt menettelyt, joita noudattamalla irtisanominen on mahdollista tehdä. Myös muutoksen työllisyysvaikutukset ovat epäselviä tai olemattomia.
Työllistämiskynnystä ei pidä madaltaa työntekijöiden oikeuksia heikentämällä. Ehdotetut muutokset vahvistavat työnantajan asemaa työsopimussuhteen vahvempana osapuolena ja osapuolten välinen epätasapaino kasvaa entisestään. STTK pitää kuitenkin hyvänä sitä, että alisuoriutumisen kirjaaminen lakiin irtisanomisperusteena sekä varoitusmenettelyn muuttaminen jäivät esityksestä pois.
Irtisanomisen helpottaminen lisää työn pysyvyyteen liittyvää epävarmuutta, mikä taas vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä muun muassa kulutuskäyttäytymiseen ja syntyvyyteen. Lisäksi työntekijöiden työsuhdeturvan ja muiden oikeuksien järjestelmällinen ja mittava heikentäminen ei houkuttele osaavaa ulkomaista työvoimaa eikä toisaalta edistä Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten jäämistä tänne töihin.
Irtisanomisen helpottaminen ei ole tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa työttömien määrä on hyvin korkea. Työelämän epävarmuutta lisääviä lainsäädäntömuutoksia ei tässä tilanteessa tulisi tehdä.
Kysymyksiin vastasi STTK:n juristi Inka Douglas