Hallituksen budjettiriihessä tehtiin leikkauspäätöksiä, joista pääosa tulee voimaan vuonna 2027. Merkittävin leikkauspäätös oli valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuden pienentäminen 365 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Se merkitsee, että tulevina vuosina voidaan rakentaa entistä vähemmän uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
– Tämä heikentää erityisesti pienituloisten, kuten lähihoitajien ja lastenhoitajien, mahdollisuuksia päästä kohtuuhintaiseen vuokra-asuntoon. Vuokratason nousu vaikuttaa suhteellisesti enemmän matalapalkka-aloilla työskenteleviin, sillä heidän tulonsa eivät riitä kattamaan korkeampia asumiskustannuksia, Inberg kertoo.
Kohtuuhintaisten asuntojen pula pahenee erityisesti kasvukeskuksissa, joissa vuokrataso on jo ennestään korkea. Tämä vaikeuttaa erityisesti matalapalkka-alojen työntekijöiden mahdollisuuksia asua työpaikkansa lähellä. Päätös nostaa asumisen hintaa ja lisää myös rakennusalan työttömyyttä.
Sote-sektorin palveluihinkin tällä tulee oleman merkitystä. ARA-lainoitusta ja investointiavustuksia on käytetty laajasti erityisryhmien, kuten vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien, asumisen tukemiseen. Jos ARA-lainoitusta leikataan, tämä voi suoraan heikentää erityisryhmien mahdollisuuksia saada sopivia ja kohtuuhintaisia asuntoja.
Budjettiriihessä ei tullut helpotuksia hyvinvointialueiden tilanteeseen
– Sote- ja varhaiskasvatussektoreille ei esitetty budjettiriihessä lisäleikkauksia, mikä on hyvä asia. Näille sektoreille on tulossa muutoinkin liikaa säästötoimia, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo.
Lisäleikkaukset sote-järjestöjen rahoitukseen sekä kuntiin kohdistuneet rahoitusleikkausesitykset peruttiin ja siten eri järjestöjen tekemä tärkeä soten matalan kynnyksen auttamistyö, varhaiskasvatus sekä kuntien perusopetus säästyivät tällä kertaa sopeutustoimilta.
– Hyvinvointialueiden rahoitukseen ei nyt kohdistunut leikkauksia, mutta ei budjettiriihessä tullut myöskään mitään lupauksia hyvinvointialueiden vaikean tilanteen helpottamiseksi, Inberg sanoo.
Muitakin positiivisia päätöksiä budjettiriihessä oli erityisesti nuorisotyöttömyyden helpottamisen osalta.
– Yli 25-vuotiaiden työttömien kouluttautumista avoimessa korkeakoulussa helpotetaan, mutta samalla tulisi helpottaa opiskelua toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Aiemmin lakkautettu aikuiskoulutustuki olisi ollut tähän hyvä apukeino erityisesti sote- ja varhaiskasvatussektorin koulutuksissa, mutta tukea ei olla kuitenkaan palauttamassa, Inberg sanoo.
Lisätietoja: Superin puheenjohtaja Päivi Inberg p. 040 705 9115