STTK:n lausunto oikeusministeriölle
Yleisesti tulojen ulosmittausta koskevat muutosehdotukset
Uudistuksen tavoitteena on tulojen ulosmittausta koskevien ulosottokaaren säännösten uudistaminen siten, että ulosmittauksen laskentasäännöt olisivat nykyistä yksinkertaisemmat ja ulosmittauksen määrä asettuisi kaikissa tuloluokissa oikeudenmukaiselle tasolle. Sosiaaliturvaetuuksien ulosmittausta koskevan sääntelyn osalta tavoitteena on sääntelyn yksinkertaistaminen ja sen varmistaminen, että eri etuuslajeja ei kohdella ulosmittauksessa eri tavalla ilman hyväksyttävää perustetta. Lisäksi tavoitteena on selvittää muita mahdollisia sääntelytarpeita.
STTK pitää uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita pääosin kannatettavana. Valmistelussa painotettiin kuitenkin toimeenpanoon liittyviä säästöjä varsinaisen sisällöllisen kehittämisen kustannuksella. Kehittämisessä lähtökohtana tulisi olla velallisen kannalta toimivampi järjestelmä.
Lausuntonne ehdotuksesta säilyttää velallisen suojaosuus takuueläkkeen tasolla (ehdotettu muutos ulosottokaaren 4 luvun 48 §:ään).
–
Lausuntonne ehdotetuista ulosmittauksen määrän laskentasäännöistä (ehdotetut muutokset 4 luvun 49 ja 50 §:ään sekä ehdotettu uusi 49 a §).
–
Lausuntonne ehdotuksesta velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden huomioimiseen tulojen ulos-mittauksessa
Mietinnössä esitetään, että avopuolisoa ja tämän lasta ei enää huomioitaisi suojaosuutta laskettaessa. Viime vuosien sosiaaliturvaa koskevat leikkaukset ovat kumuloituneet erityisesti lapsiperheisiin ja lisänneet THL:n arvion mukaan pienituloisuutta 110 000 henkilöllä. Heistä alle 18 -vuotiaita on 27 000. Ulosottosääntelyyn esitettävä muutos on omiaan vaikeuttamaan entisestään pienituloisten perheiden tilannetta.
STTK ei pidä esitystä kannatettavana.
Lausuntonne ehdotuksesta poistaa vapaakuukausia koskevat säännökset sekä muuttaa ulosmittauksen rajoittamista koskevaa säännöstä
Vuonna 1997 käyttöön otettu vapaakuukausijärjestelmä (laki ulosottolain muuttamisesta 378/1997) on ollut velallisten kannalta merkittävä pitkäkestoisen palkan ulosmittauksen lievennys. Vapaakuukausijärjestelmää säädettäessä sitä perusteltiin (HE 8/1997, s. 9) muun muassa sillä, että vuoden kestänytsuojaosuudella tai hieman sen ylittävällä summalla eläminen yleensä johti siihen, ettei esimerkiksi kotiin pystytty tekemään perushankintoja, koska kaikki käyttöön jäävä palkka kului ravintoon, vuokraan ja muihin perusmenoihin. Selvää on, että alkuperäisen lakimuutoksen tarve ei ole hävinnyt mihinkään.
Huomionarvoista on, että hakemuksen perusteella myönnettyjen vapaakuukausien määrään kotitalouden lasten lukumäärällä on pieni mutta johdonmukainen vaikutus. Hyväksyttyjen hakemusten osuus on lapsiperheissä suurempi kuin taustatekijöiltään samankaltaisissa kotitalouksissa, joissa ei ole lapsia. Yllä kuvattu pienituloisuuden lisääntyminen tulee todennäköisesti lisäämään myös ulosoton piirissä olevia lapsiperheitä.
Voimassa olevan ulosottokaaren 4 luvun 51 §:n mukaan palkasta ulosmitataan toistaiseksi tai määrättynä aikana säännönmukaista pienempi määrä, jos velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun, tavanomaista suurempien tulonhankkimiskulujen tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt. Mahdollisuus velallisen henkilökohtaisten olosuhteiden huomioimiseen ulosotossa on edelleen tärkeää.
STTK pitää tärkeänä, että mahdollisuus ulosoton keventämiseen säilyy myös jatkossa.
Lausuntonne työryhmän mietinnön jaksossa 5.1 esitetystä sekä oikeusministeriön muistiossa käsitellystä vaihtoehdosta, jossa velalliselle viran puolesta myönnettävät vapaakuukaudet säilytettäisiin osittain.
–
Lausuntonne ehdotetusta muutoksesta jatkuvan elatusavun perintää koskevaan säännökseen (ehdotettu muutos 4 luvun 54 §:ään).
–
Lausuntonne tulojen ulosmittaukseen ehdotettujen muutosten vaikutuksesta velallisten ja velkojien asemaan. Arvioitteko ehdotetuilla muutoksilla olevan sellaisia vaikutuksia, joita mietinnössä ei ole tunnistettu?
STTK pitää tärkeänä, että ulosmittausta kehitettäessä turvataan se, että työnteko on aina kannattavaa. Nämä vaikutukset tulisi huomioida mietinnössä kattavammin.
Mietinnössä on keskitytty ulosottosääntelyn kehittämiseen lähinnä kustannussäästöjen ja teknisten ratkaisujen osalta. Esimerkiksi tutkimuksen ”Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta” (VN TEAS 2021:40) mukaan ulosottojärjestelmän yksinkertaistaminen, muuttaminen progressiivisemmaksi, sekä velkajärjestelyn helpottaminen vaikuttivat potentiaalisilta hyvinvointia parantavilta reformivaihtoehdoilta. Tutkimustuloksia tulisi huomioida ulosottosääntelyä kehitettäessä laajemmin.
Lisätietoja STTK:ssa: Minna Ahtiainen