Työmarkkinajärjestöjen johtajat kannattavat isojen yhteisten EU-asioiden ajamista samassa hengessä kuin EU-jäsenyyshakemuksen aikaan 1990-luvun alussa. Ex-komissaari Erkki Liikanen kehui ja yllytti järjestöjohtajia yhteiseen EU-työhön.
Eurooppa-foorumiin elokuun lopussa Turkuun kokoontuneet ammatillisten keskusjärjestöjen (STTK, SAK ja Akava) ja työnantajien EK:n johtajat olivat samanmielisiä siitä, että työntekijä- ja työantajajärjestöjen täytyy ottaa isoja yhteisiä asioita ajaakseen,1990-luvun alun malliin. Tuolloin järjestöt piiskasivat hitaasti eteneviä poliitikkoja ja presidenttiä ymmärtämään Euroopan unioniin liittymisen tärkeyden.
Yhteistyön ylistys
Suomen ensimmäinen EU-suurlähettiläs ja ensimmäinen Suomen EU-komissaari Erkki Liikanen piti paneelin (”Maailma muuttuu – pärjääkö Eurooppa?”) alkuun valaisevan esityksen Suomen EU:hun hakeutumisesta.
– Sodan päättymisestä on 80 vuotta ja EU-jäsenyydestä on 30 vuotta. Eli Suomella kului 50 vuotta päästä tasavertaiseksi kumppaniksi Länsi-Euroopan kanssa, hän totesi.
Hän kehui järjestöjen – ay-liikkeen ja työantajien – yhteisrintamaa jäsenyyden puolesta. Poliitikoista vain demareiden Paavo Lipponen ja kokoomuksen Ilkka Suominen kannattivat avoimesti unionin jäsenyyttä. Presidentti Mauno Koivisto oli varsin epäileväinen ja käänteissään kovin loivaliikkeinen. Liikanen yllytti järjestöjä uudelleen yhteistyöhön, jotta Suomi menestyisi tulevaisuudessakin.
SAK:n Jarkko Eloranta kiitti kiitoksista ja lupasi tukea yhteistyötä. Akavan Maria Löfgren sanoi EU:n olevan rauhanprojekti, jossa jäsenillä täytyy olla yhteiset arvot. EK:n Jyri Häkämies kannatti yhteistyötä, mutta mainitsi nykyhetken vaativan yhteistä sotilaallista varustautumista ja yhteensopivia aseita.
Ennen aseistariisunta, nyt aseistautuminen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoi muistavansa nuoruudestaan rauhan tavoittelun tarkoittaneen aseistariisuntaa.
– Nykyisessä maailmanajassa rauha tuntuu tarkoittavan aseistautumista, Venäjän uhan torjumista. Niin se vain nyt on, Palola huokasi.
Hän tähdensi vihreän siirtymän tuomia mahdollisuuksia Suomelle. Tärkeintä on hänen mielestään päästä irti fossiilisista polttoaineista, suoremmin sanottuna Venäjän öljystä ja maakaasusta.
– Vihreä siirtymä täytyy toteuttaa oikeudenmukaisesti, niin että kaikki kansalaiset, kaikki äänestäjät, tuntevat sen omakseen. Osaamisen varmistaminen on siksi tärkeää, totesi Palola.
Hän sanoi kolme pointtia, jotka varmistavat hyvän kehityksen: yrityksillä täytyy olla tarpeeksi osaavaa työvoimaa; kouluttautumisen pitää olla tarpeeksi laadukasta, että voimme tuottaa korkean lisäarvon hyödykkeitä; ja kaikki on saatava hyötymään kehityksestä, jotta populismi ei pääse nousemaan.
Ankkurin pohjassa huomaa
Paneelin jälkeen oli pakko kysyä Antti Palolalta – joka on siviiliammatiltaan merikapteeni – onko mahdollista, että tankkeri Eagle S:n kapteeni ei olisi huomannut seilattuaan 90 kilometriä, että laivan ankkuri on pohjassa ja raahaa perässä.
– Ei ole mitenkään mahdollista, että kapteeni ei olisi huomannut. Vauhti hidastuu eikä ohjaus toimi normaalisti. Sitä ei voi sekoittaa konevikaan, johon georgialainen kapteeni oikeudessa vetoaa, Palola totesi ykskantaan.
Teksti: Jaakko Takalainen
Kuvat: Ilkka Heino