Tehyn tuore kyselytutkimus hoitotyön johtajille osoittaa, että hyvinvointialueuudistus on johtanut sosiaali- ja terveyspalveluissa toimivien yksiköiden koon kasvuun ja hallinnollisen työn lisääntymiseen, mikä näkyy suoraan hoitotyön johtajien arjessa lisääntyneenä kuormituksena. Erityisesti eettinen kuormitus on noussut keskeiseksi alanvaihdon harkinnan syyksi.
Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista 42 % kertoi yksikkönsä tai osastonsa koon kasvaneen viimeisen vuoden aikana. Suurimpina syinä tähän mainittiin hyvinvointialueuudistus ja yksiköiden yhdistäminen. Laajentuneet yksiköt tarkoittavat käytännössä enemmän henkilöstöä, asiakkuuksia, prosesseja ja raportointivastuuta – asioita, jotka vaativat aikaa, organisointia ja usein myös uudenlaista osaamista.
Siksi myös hallinnollisen työn määrä on kasvanut. Selvityksen mukaan 66 % hoitotyön johtajista kokee, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt heidän hallinnollista työmääräänsä. Nousua on kolme prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2024 mittaukseen.
Hoitotyön johtajat voivat olla esimerkiksi osastonhoitajia, palveluesihenkilöitä tai ylihoitajia. He vastaavat hoitotyön suunnittelusta, kehittämisestä ja johtamisesta eri organisaatiotasoilla. Heidän tehtävänään on varmistaa, että hoitotyö on laadukasta, turvallista, eettisesti kestävää ja asiakaslähtöistä.
Eettinen kuormitus keskeinen syy vaihtaa alaa
Kyselyn perusteella eettinen kuormitus on noussut erityisen merkittäväksi syyksi harkita alan vaihtoa. Jopa 47 % vastaajista ilmoitti eettisen kuormituksen yhdeksi syyksi alanvaihtohalukkuuteen. Tämä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2024 ja peräti 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2021 kyselyssä.
Eettinen kuormitus tarkoittaa hoitotyössä syntyvää henkistä ja psyykkistä rasitusta, joka johtuu ristiriidoista työn arvojen, eettisten periaatteiden ja käytännön toimintamahdollisuuksien välillä.
Erityisesti eettistä kuormitusta kokevat lähiesihenkilöt kuten osastonhoitajat tai apulaisosastonhoitajat. Heistä jopa 83 % on harkinnut alan vaihtoa.
– Eettinen kuormitus liittyy usein tilanteisiin, joissa hoitotyön arjessa joudutaan tekemään jatkuvia kompromisseja resurssien ja henkilöstömäärän välillä. Tällaiset tilanteet haastavat ammattieettisiä periaatteita ja aiheuttavat henkistä kuormaa, jota ei voi purkaa pelkällä työjärjestelyllä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Myös ylitöiden tekeminen on arkea suurelle osalle johtajista. Selvityksen mukaan 78 % vastaajista oli tehnyt lisä- tai ylitöitä viimeisen kolmen viikon aikana. Huolestuttavaa on, että noin 7 % ilmoitti, ettei ylitöistä makseta korvausta lainkaan. Eniten ilmaistyötä tehdään lastensuojelussa, kuntoutuksessa, ensihoidossa, hallinnossa ja vammaispalveluissa.
– Tämä viittaa siihen, että työkuorma ei jakaudu oikeudenmukaisesti ja että työpanoksesta ei aina saa ansaittua vastinetta, Rytkönen sanoo.
Osallistuminen kliiniseen työhön on vähentynyt
Vaikka johtajat usein tarttuvat myös kliinisiin työtehtäviin henkilöstövajeen tai resurssipulan vuoksi, kyselyn mukaan kliiniseen työhön osallistuvien johtajien osuus on laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna. Vuonna 2025 enää 47 % osallistuu kliiniseen työhön, kun luku oli vielä 2024 vuonna 50 % ja vuonna 2022 jopa 58 %.
– Tulos viittaa työn painopisteen muutokseen ja hallinnollisen työn lisääntymiseen. Sinänsä on hyvä, että hoitotyön johtajat pääsevät kyselyn mukaan keskittymään enemmän johtamiseen ja hallintoon, mutta toisaalta työkuorma on lisääntynyt. On tärkeää, että hoitotyön johtajien työhyvinvoinnista huolehditaan. Heillä on yhä keskeisempi rooli suuremmissa, yhdistyneissä yksiköissä, sanoo Tehyn yhteiskuntasuhdejohtaja Kirsi Sillanpää.
Tuottaako alan koulutus riittävästi osaamista työelämän tarpeisiin?
Kyselyssä selvitettiin hoitotyön johtajien näkemyksiä alan koulutuksen tuottamasta osaamisesta. Lähes kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei koulutus tuota riittävää osaamista työelämän tarpeisiin. Erityisesti puutteita osaamisessa nähdään leikkaussalin ja psykiatrian alueilla.
Keskeisimpinä syinä opetuksen puutteissa korostuivat työ- ja harjoittelupaikoille jätettävä liian suuri vastuu käytännön asioiden opettamisesta, puutteelliset työelämätaidot ja liian vähäiset kliiniset taidot.
– Tulokset kertovat koulutuksen ja siihen liittyvän harjoittelun kehittämisen tarpeesta. Jatkossa olisi keskityttävä erityisesti kliinisten taitojen opettamiseen tutkintoon johtavan koulutuksen aikana. Kliinisten taitojen osaaminen tukee paitsi opiskelijoiden valmiuksia toimia vaativissa työympäristöissä, myös ammatillisen ajattelun ja ammatti-identiteetin kehittymistä sekä vahvistaa sitoutumista tulevaan ammattiin, Sillanpää sanoo.
Aula Research toteutti kyselytutkimuksen tehyläisille hoitotyön johtajille 24.3.–26.4.2025 Tehyn toimeksiantona. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 091 hoitotyön johtajaa. Vastaajista 76 % kertoi työskentelevänsä julkisella sektorilla, 20 % työskentelee yksityisellä sektorilla ja 4 % kolmannella sektorilla.
Kyselyssä haettiin tietoa muun muassa ylitöiden määrästä, alan vaihdon ja kliiniseen työhön paluun harkinnasta sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tuottamasta osaamistasosta. Lisäksi selvitettiin hoitotyön johtajien näkemyksiä heidän roolistaan yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä hoitotyön johtajien asemasta organisaatioissa.
Lisätietoja: Tehyn yhteiskuntasuhdejohtaja Kirsi Sillanpää, puh 0408207848, kirsi.sillanpaa@tehy.fi
| 16.6.2025