STTK:n Antti Palolan mielestä ajojahti ay-liikettä kohtaan on ollut ideologinen.
Hallitus sopi kevään puoliväliriihessä vuosien 2026 – 2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Päätösten ytimessä sanottiin olevan Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen, julkisen talouden tasapainosta huolehtiminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Kasvupaketin rahoitus hoidettaisiin vastuullisesti muita julkisen talouden tuloja lisäävin ja menoja vähentävin toimin.
Puoliväliriihessä tapahtui perin omituinen rytminvaihdos sen jälkeen, kun kansalaisille oli kaksi vuotta perusteltu työmarkkinauudistuksia, säästöjä, palveluiden leikkauksia ja etuusheikennyksiä ehdottoman välttämättöminä velkaantumisen hidastamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Yhtäkkiä hallitus linjasi satojen miljoonien eurojen veroalennukset ansiotuloihin suurituloisia painottaen. Yhteisöverotusta päätettiin alentaa niin, että valtion talous heikkenee lähes miljardin – tavoitteena lapioida yrityksille investointirahaa.
Nämä veronalennukset tehtiin samaan aikaan, kun taloustilanteemme on surkea, valtion velka vain kasvaa eikä työttömyys näytä hellittävän ainakaan lähiaikoina. Tiedämme myös, että Suomen on tulevina vuosina panostettava merkittävästi aiempaa enemmän varoja omaan ja Euroopan puolustukseen ja turvallisuuteen.
Hallitus on perustellut päätöksiään sillä, että ne rahoitetaan kasvulla. Minä en moiseen usko, eikä siihen tunnu uskovan kovin moni talouden todellinen asiantuntijakaan. Aika näyttää, kenen arvio osuu oikeaan.
Viime viikonlopun perussuomalaisten puoluekokouksesta saatiin ay-liikkeen suuntaan outo viesti. Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kutsui ay-liikettä keskustelemaan taloudesta ja maahanmuutosta ja esitti väitteen, että ay-liike olisi ottanut etäisyyttä perussuomalaisiin. Oma kokemukseni on aivan päinvastainen: olemme STTK:ssa aina pitäneet yhteyttä kaikkiin puolueisiin ja myös perussuomalaisiin. Vastaanotto heidän taholtaan on kuitenkin ollut varsin nuiva ja silloinkin, kun on tavattu, tapaamiset ovat olleet lähinnä muodollisia.
Liikumme todella vaarallisilla vesillä, kun kajotaan eläkerahastoihin.
Verokevennysten ja lisääntyvän valtionvelan vastineeksi hallitus tarttui kikka kolmoseen ja vippasi valtion eläkerahastosta miljardin. Liikumme todella vaarallisilla vesillä, kun kajotaan eläkerahastoihin. Lainan panttina ovat lupaukset epämääräisistä dynaamisista vaikutuksista, joilla laina uskotaan aikanaan tulevan kuitatuksi.
Dynaamiset vaikutukset ovat pitkälti sanahelinää. Palautan mieliin aiemmat yhteisöveroalennukset, työnantajien Kela-maksujen poiston ja kiky-sopimuksen sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisen. Niitä perusteltiin aikanaan muun muassa lisääntyvillä yritysten investoinneilla. Valitettava lopputulos oli se, että lisäinvestointien sijasta varat kohdennettiin kasvaneisiin osinkoihin. Suurimmat hyötyjät olivat suurituloiset, joilla on eniten osakevarallisuutta.
Hallituskauden puolivälissä on hyvä pysähtyä arvioimaan myös hallituksen tekemiä päätöksiä, jotka koskevat työlainsäädännön ja sosiaaliturvan uudistuksia.
Ensinnäkin nykyisen hallituksen kaksi ensimmäistä vuotta ovat olleet työnantajien, elinkeinoelämän ja yrittäjien unelmien täyttymys. Jos oikein kaivelisi, varmaan heidän toivelistaltaan löytyisi vielä muutakin yritystoiminnan ja yrittäjyyden tukemiseksi ja työnantajien isäntävallan lisäämiseksi.
Työelämää on heikennetty ja sosiaaliturvaa leikattu nopeasti erittäin heikolla valmistelulla – puhumattakaan uudistusten todellisista vaikutusarvioinneista. Kolmikantainen valmistelu on ollut lähinnä irvokasta näytelmää.
Nykyistä hallitusta voi myös luonnehtia ay-vihamielisimmäksi mies- ja naismuistiin. Ajojahti ay-liikettä kohtaan on ollut ideologinen, ja palkansaajalle on käännetty tylysti selkä.
STTK:n kanta on, että ay-jäsenmaksut on nähtävä työntekijälle tulonhankkimismenona ja ne on edelleen voitava vähentää verotuksessa.
Viimeisin läpsäisy ay-liikkeen poskelle tuli kehysriihessä. Hallitus jatkoi ideologista jahtiaan ay-liikettä kohtaan päättäessään poistaa ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Tämä on ollut pitkään oikeiston ja eräiden työnantaja-, yrittäjä- ja elinkeinoelämän järjestöjen tavoite, sillä ne arvioivat poiston heikentävän ay-liikettä. Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistolla maan hallitus kääntää selkänsä liittojen osaamiselle työelämän asiantuntijana. STTK:n kanta on, että ay-jäsenmaksut on nähtävä työntekijälle tulonhankkimismenona ja ne on edelleen voitava vähentää verotuksessa.
Hallituksen politiikka on ollut hyvin epäoikeudenmukaista. Olen huolissani seurauksista kansakunnan yhtenäisyydelle.
Euroopan muuttunut turvallisuus- ja maailman kauppapoliittinen tilanne Yhdysvaltojen arvaamattoman presidentin tullisekoiluiden takia on sumea. Elämme Euroopassa ja Suomessa erittäin epävarmoja aikoja. Rajojemme suojelun ohella nyt – jos koskaan – olisi välttämätöntä vahvistaa kansalaisten arjen turvallisuutta. Valitettavasti hallitus lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta ja heikentää näin kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kuulumme Euroopan unioniin ja nykyisin myös Natoon. Meitä sitovat kansainväliset sopimukset. Ja hyvä näin. Ne turvaavat rauhaa ja demokratiaa.
Silti täällä pohjan perukoilla tätä pientä ja harvinaista kieltä puhuvaa kansaa ei loppupeleissä auta kuin keskinäinen yksituumaisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne. Puhe samasta veneestä ja yhteiseen hiileen puhaltamisesta kuulostavat kuitenkin juuri tällä hetkellä aika naurettavilta. Sanotaan suoraan niin kuin asia nyt on: hyväosaisilla menee entistä paremmin ja huonompiosaisilla entistä huonommin, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Siinä välissä olevilla epävarmuuden ja turvattomuuden tunne lisääntyy.
Kirjoitus on julkaistu Verkkouutisissa ti 17.6.
Antti Palola | 9.6.2025