Suomessa työpaikat ovat olleet keskeisessä roolissa tuottavuuden kehittämisessä, sillä peräti kaksi kolmasosaa viime vuosikymmenten tuottavuuden kasvusta on syntynyt kokonaistuottavuuden kasvusta, eli kyvystämme hyödyntää aineetonta pääomaa. Työyhteisöt muovaavat raaka-aineista ja tiedosta toiminnassa tarvittavia hyödykkeitä hyödyntäen osaamista, uusia toimintatapoja ja uutta teknologiaa tehokkaasti.
Suomalaisilla työpaikoilla on erinomaiset lähtökohdat kokonaistuottavuuden kehittämiseen: korkea osaamistaso, hyvä työelämän laatu ja merkityksellinen työ vahvistavat edellytyksiä menestykselle. Lisäksi viime vuosina julkisia tutkimus- ja kehittämispanostuksia on kasvatettu.
Silti korkean tuottavuuden yrityksiä on Suomessa liian vähän. Tutkimukset osoittavat, että menestyneimmät työpaikat ja -yhteisöt rakentavat kasvua kolmella keskeisellä tekijällä: koko henkilöstön osallistamisella, rohkealla digitalisaation hyödyntämisellä sekä laajalla yhteistyöllä ja verkostoitumisella. Paras tulos saavutetaan, kun nämä tekijät ovat käytössä yhtä aikaa.
Pitkäjänteinen kehittämisstrategia vahvistaa työelämän menestystä
Työelämän kehittämisstrategia tarjoaa kansallisesti ja eri alojen työpaikoille välineitä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen. Yhteisenä tavoitteena on rakentaa entistä tehokkaampia ja hyvinvoivia työyhteisöjä. Strategia toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja se ammentaa tutkitusta tiedosta.
Strategian tavoitteena on ohjata työelämän kehittämistä koskevaa päätöksentekoa ja julkisia investointeja yli hallituskausien. Strategian vaikutukset ulottuvat myös työpaikoille ja työyhteisöihin, joiden kehittämistä, tuottavuutta ja työhyvinvointia strategia edistää.
Työn murros muovaa työyhteisöjen tapaa toimia yhdessä ja organisoida työtä. Kaikilla ammattialoilla on tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja modernia teknologiaa. Työyhteisöt, joissa työn imu, oppiminen ja kollegojen auttaminen ovat arkipäivää, rakentavat menestystä riippumatta toimialasta tai koosta. Kun yhdessä oppimiseen ja hyvinvointiin panostetaan, työyhteisöt saavuttavat enemmän, kehittävät aktiivisesti uusia tuotteita ja palveluita sekä vahvistavat tuottavuuden kasvun perustana olevaa inhimillistä pääomaa.
Koska työpaikkojen tarpeet vaihtelevat, kehittämisstrategia ei tarjoa yhtä oikeaa mallia kaikille, vaan nostaa esiin parhaat keinot tuottavuuden parantamiseksi ja rohkaisee työyhteisöjä kehittämään omaa toimintaansa ja onnistumaan siinä.
Työelämän kehittämisstrategian asiantuntijaryhmän jäsenet
tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko, Akava
johtava asiantuntija Mirja Hannula, EK
neuvottelupäällikkö Ulla Westermarck, Kirkon työmarkkinalaitos
johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
kehittämispäällikkö Juha Antila, SAK
asiantuntija Riina Nousiainen, STTK
Kolumni on julkaistu ensimmäisenä TEM:in sivuilla 12.6.2025.