Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 16 §:n kumoamisesta

STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle

Mitä vaikutuksia arvioitte ehdotetulla ammattihenkilöasetuksen 16 §:n kumoamisella olevan esimerkiksi yhteiskunnan tai kotitalouksien kustannuksiin, terveydenhuollon asiakkaisiin, palveluntuottajiin ja henkilöstöön?

STTK kannattaa varauksetta ammattihenkilöasetuksen 16 §:n kumoamista ja näkee sen parantavan merkittävästi palveluiden saatavuutta eritoten harvaan asutuilla alueilla.

Kumoamalla 16 §:n mahdollistetaan mm.kaihileikkauksessa käyneelle silmälasien uusiminen ilman silmälääkärin vastaanottoa. Näin saadaan optometristiresurssit täysimääräisesti käyttöön, jolloin näönhuollon palveluiden saatavuus paranee maan laajuisesti, myös pienillä paikkakunnilla, joilla silmälääkäripalveluita ei ole laajasti tarjolla. Samalla vapautuu silmätautien erikoislääkäreiden vastaanottoaikoja ja lyhennetään näin silmäterveyden mittavia hoitojonoja sekä kevennetään silmälasien käyttäjien kustannuksia ja lisätään näiden valinnan vapautta.

Suomalainen optometristikoulutus on laadukasta, mutta nykyinen asetus estää sen täysimittaisen hyödyntämisen. Asetuksen kumoaminen mahdollistaisi optometristien osaamisen laajemman käytön sekä mahdollistaisi silmätautien erikoislääkärien osaamisen tehokkaamman käytön.

STTK muistuttaa, että ammattihenkilöasetuksen 16 § rajoitusten vuoksi tehdään tällä hetkellä vuosittain 100 000–150 000 lääketieteellisesti tarpeetonta käyntiä silmätautien erikoislääkärillä. Näistä käynneistä aiheutuu kotitalouksille yhteensä 15–20 miljoonan euron kustannukset. Lisäksi yhteiskunnalle kertyy näistä lääketieteellisesti tarpeettomista silmälääkärikäynneistä merkittäviä kuluja Kela-korvauksina. Pykälän kumoamisella näiden käyntien kustannukset voitaisiin ohjata silmäsairauksien varsinaiseen hoitoon.

Muut huomiot

STTK huomauttaa, että julkisen vallan tehtävä on kohdentaa resurssit tehokkaasti toimiviin palveluihin. Ammattitautiasetuksen 16 § estää järkevän silmäterveyden palveluresurssien käytön, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että silmäterveyden hoitojonoissa on 31 000 asiakasta.

Ilman uudistusta hoitojonot todennäköisesti kasvavat edelleen. Nykyrajoitusten vuoksi noin 40 % optometristin asiakkaista tarvitsee lähetteen silmälääkärille ilman terveysperusteita, esimerkiksi kaihileikkauksen takia. Väestön ikääntyessä näiden asiakkaiden määrä kasvaa nopeasti.

Pienillä paikkakunnilla silmälääkäriajat ovat harvassa, ja asiakas voi joutua odottamaan vastaanottoaikaa kuukausia. Vastaanotot täyttyvät silmälasien uusijoista, joten ajat eivät riitä silmäsairauksien varsinaiseen hoitoon.

Lisätietoja STTK:ssa: Ida Nummelin

Ajankohtaista

12.6.2025

Kansallinen työelämän kehittämisstrategia luo yhteistä suuntaa kohti parempaa tuottavuutta, oppimista ja hyvinvointia työpaikoilla

Lue
11.6.2025

Muutoksia työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskeviin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin

Lue
11.6.2025

Lausunto arviointimuistiosta terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta varten

Lue
11.6.2025

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 16 §:n kumoamisesta

Lue
11.6.2025

Julkisuuslain salassapitoperusteiden uudistustarpeiden kartoitus

Lue
11.6.2025

Ylpeyttä ilman rajoja – DEI:n tilanne Suomessa ja maailmalla

Lue
10.6.2025

STTK:n hiilijalanjälki pieneni vuonna 2024

Lue
9.6.2025

Tehy tuo esiin suomalaista hoitotyötä ja edunvalvontaa maailman suurimmassa hoitotyön kongressissa Helsingissä

Lue