Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 16 §:n kumoamisesta

STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle

Mitä vaikutuksia arvioitte ehdotetulla ammattihenkilöasetuksen 16 §:n kumoamisella olevan esimerkiksi yhteiskunnan tai kotitalouksien kustannuksiin, terveydenhuollon asiakkaisiin, palveluntuottajiin ja henkilöstöön?

STTK kannattaa varauksetta ammattihenkilöasetuksen 16 §:n kumoamista ja näkee sen parantavan merkittävästi palveluiden saatavuutta eritoten harvaan asutuilla alueilla.

Kumoamalla 16 §:n mahdollistetaan mm.kaihileikkauksessa käyneelle silmälasien uusiminen ilman silmälääkärin vastaanottoa. Näin saadaan optometristiresurssit täysimääräisesti käyttöön, jolloin näönhuollon palveluiden saatavuus paranee maan laajuisesti, myös pienillä paikkakunnilla, joilla silmälääkäripalveluita ei ole laajasti tarjolla. Samalla vapautuu silmätautien erikoislääkäreiden vastaanottoaikoja ja lyhennetään näin silmäterveyden mittavia hoitojonoja sekä kevennetään silmälasien käyttäjien kustannuksia ja lisätään näiden valinnan vapautta.

Suomalainen optometristikoulutus on laadukasta, mutta nykyinen asetus estää sen täysimittaisen hyödyntämisen. Asetuksen kumoaminen mahdollistaisi optometristien osaamisen laajemman käytön sekä mahdollistaisi silmätautien erikoislääkärien osaamisen tehokkaamman käytön.

STTK muistuttaa, että ammattihenkilöasetuksen 16 § rajoitusten vuoksi tehdään tällä hetkellä vuosittain 100 000–150 000 lääketieteellisesti tarpeetonta käyntiä silmätautien erikoislääkärillä. Näistä käynneistä aiheutuu kotitalouksille yhteensä 15–20 miljoonan euron kustannukset. Lisäksi yhteiskunnalle kertyy näistä lääketieteellisesti tarpeettomista silmälääkärikäynneistä merkittäviä kuluja Kela-korvauksina. Pykälän kumoamisella näiden käyntien kustannukset voitaisiin ohjata silmäsairauksien varsinaiseen hoitoon.

Muut huomiot

STTK huomauttaa, että julkisen vallan tehtävä on kohdentaa resurssit tehokkaasti toimiviin palveluihin. Ammattitautiasetuksen 16 § estää järkevän silmäterveyden palveluresurssien käytön, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että silmäterveyden hoitojonoissa on 31 000 asiakasta.

Ilman uudistusta hoitojonot todennäköisesti kasvavat edelleen. Nykyrajoitusten vuoksi noin 40 % optometristin asiakkaista tarvitsee lähetteen silmälääkärille ilman terveysperusteita, esimerkiksi kaihileikkauksen takia. Väestön ikääntyessä näiden asiakkaiden määrä kasvaa nopeasti.

Pienillä paikkakunnilla silmälääkäriajat ovat harvassa, ja asiakas voi joutua odottamaan vastaanottoaikaa kuukausia. Vastaanotot täyttyvät silmälasien uusijoista, joten ajat eivät riitä silmäsairauksien varsinaiseen hoitoon.

Lisätietoja STTK:ssa: Ida Nummelin

Ajankohtaista

31.10.2025

Naisten kuvainnollinen palkkapäivä ei katoa minimisääntelyllä

Lue
31.10.2025

STTK Naisten palkkapäivänä: Palkka-avoimuusdirektiivi paljastaa Suomen todellisen tasa-arvotahdon

Lue
30.10.2025

Suomalainen varautuu pitkään pahaan päivään

Lue
29.10.2025

Ammattiliitto Pron maineessa poikkeuksellisen kova nousu

Lue
29.10.2025

Pelastusalan kriisivalmius rapautuu – henkilöstöstä ja suorituskyvystä huolehdittava

Lue
29.10.2025

SuPer: Viiden sote-alueen kuntayhtymämalli ratkaisu sote-kriisiin

Lue
24.10.2025

Ammattiliitto Pro tukee Else-Mai Kirvesniemeä STTK:n puheenjohtajaksi

Lue
24.10.2025

Tehy jätti työtuomioistuimeen kanteen Helsingin kaupungin uusimmista palkkasotkuista

Lue