STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle
Yleistä arviointimuistiosta
Asiakokonaisuus on laaja, ja arviointimuistio kattaa kattavasti mahdolliset päällekkäisyydet ja selkeyttämisen tarpeet muun lainsäädännön kanssa. Terveydensuojelulaki ulottuu monille toimialoille ja yhteiskunnan sektoreille poikkihallinnollisesti, minkä vuoksi on tärkeää erottaa, milloin sovelletaan terveydensuojelulakia ja milloin kunkin asiakokonaisuuden erityislakia. Ehdotus lisätä säädösten perusteluihin esimerkkitapauksia, jotka selventävät lakien käytännön soveltamista, on kannatettava.
On hienoa, että muistiossa korostetaan ympäristö- ja ilmastokysymysten merkityksen kasvua terveydensuojelussa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten äärisäiden lisääntymiseen ja uusien taudinaiheuttajien leviämiseen, on varauduttava. Huomionarvoista on myös se, että planetaarinen terveys on noussut tärkeäksi näkökulmaksi elinympäristön terveellisyyden arvioinnissa, korostaen ihmisen terveyden ja ympäristön tilan välistä yhteyttä. Kannatettavaa olisi, että asiakokonaisuuteen liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista vahvistettaisiin sekä perustutkinnoissa että täydennyskoulutuksilla.
Muistio tuo ansiokkaasti esille pandemian ajan vaikutukset ja sen, kuinka se korosti terveydensuojelun poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeyttä sekä kansainvälisen yhteistyön merkitystä terveysuhkien ehkäisemisessä.On syytä muistaa, että STM on nostanut esille, kuinka Covid-19-pandemia lisäsi hoitotyön erikoisosaamisen tarpeita teho- ja anestesiahoidossa, keuhkosairauksien hoidossa, mielenterveystyössä sekä palliatiivisessa hoidossa.
Muistiossa todetaan, että terveydensuojelua toteuttavien viranhaltijoiden osaamisvaatimukset ovat vuosien varrella laajentuneet ja syventyneet merkittävästi eri valvonnan sektoreilla. Tämä kehitys on seurausta sekä kansallisen että EU-lainsäädännön tarkentumisesta, tieteellisen tiedon lisääntymisestä ympäristö- ja terveysriskien yhteyksistä sekä valvonnalle asetettujen vaatimusten monimuotoistumisesta. Osaamisen ajan tasalla pitämiseen on tarpeen suunnata riittävästi resursseja, ja tässä tulee huomioida myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kohdistuvat tarpeet.
Taustaa kokonaisuudistuksesta
Taustoitus perustelee vakuuttavasti kokonaisuudistuksen tarpeen, ottaen huomioon vanhan lain hajanaisuuden sekä muuttuneen toimintaympäristön. Uudistus mahdollistaa kansallisen ja EU-lainsäädännön yhdenmukaisuuden ja tarjoaa tehokkaat keinot nykyisten ja tulevien terveysuhkien sekä ympäristöhaasteiden kohtaamiseen. Valvonnan toimivaltuuksien rajapintojen sekä viranomaisten välisen yhteistyön selkeyttäminen on tärkeää. Riskiperusteinen valvonta on perusteltua, mikä tarkoittaa, että valvonta on sitä tarkempaa ja tiheämpää, mitä enemmän toiminnasta voi aiheutua riskiä ihmisten terveydelle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rooli ja täydennyskoulutustarpeet eri kohdin lain soveltamisessa on syytä huomioida. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on muiden viranomaisten ohella tärkeä tehtävä terveellisen elinympäristön turvaamiseksi ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi kaikissa olosuhteissa, mukaan lukien kriisi- ja häiriötilanteet.
Taustoituksessa mainitaan velvoite selvittää vaihtoehtohoitojen ja ei-lääketieteellisten esteettisiin hoitoihin liittyvää lainsäädäntötarvetta potilasturvallisuuden takaamiseksi yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Toimialan moninaisuudesta ja hajanaisuudesta johtuen muistion toteamus erillisestä lainsäädäntöhankkeesta kokonaisuuden tarkastelemiseksi on kannatettava. Ihoa rikkovien kauneudenhoitopalveluiden hygieniavaatimuksista olisi kuitenkin syytä säätää uudistuksen yhteydessä.
Nykytilan kuvaus
Terveydensuojeluviranomainen ylläpitää, suojelee ja edistää terveyttä valvomalla talous- ja uimaveden laatua, julkisten palvelurakennusten ja muiden palveluiden terveydellisiä olosuhteita, hygieniaa sekä sisäilman laatua.
Terveydensuojeluviranomaisten valvomissa rakennuksissa työskentelee paljon eri alojen ammattilaisia. Tämän vuoksi on tärkeää selventää terveydensuojelulainsäädännön ja työturvallisuuslainsäädännön erityiset vastuut, jotta lainsäädännössä ei olisi päällekkäisyyttä tai ristiriitaisuutta, eikä siihen jäisi aukkoja. Sama koskee muun muassa terveydensuojelulakia, säteilylakia ja työturvallisuuslainsäädäntöä suhteessa työssään säteilylle mahdollisesti altistuviin työntekijöihin. Lakien yhteensovittaminen on tärkeää, jotta säteilyyn liittyvät riskit voidaan hallita kokonaisvaltaisesti ja toimivaltaiset viranomaiset ovat selkeästi määriteltyjä.
Arvio lainsäädännön toimivuudesta ja ehdotukset lainsäädännön kehittämiseksi
Yleistä
Muistio perustelee hyvin, miksi ”terveydensuojelulaki” tulisi säilyttää lain nimikkeenä.
On kannatettavaa, että lain kokonaisuudistuksessa keskitytään selkeyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. On myös perusteltua, että tarkoitussäännös olisi jatkossakin terveydensuojelulain paras aloitus. Kuten muistiossa todetaan, lakiehdotusten tulee noudattaa perustuslakia, ihmisoikeussopimuksia ja EU:n perusoikeusvelvoitteita ja säännösten on oltava linjassa EU:n sääntelyn ja kansainvälisten suositusten kanssa, ja niiden käytännön toteutettavuus on arvioitava huolellisesti.
Lisätietoja STTK:ssa: Ida Nummelin