Alue- ja kuntavaalit ovat ennen kaikkea sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluiden vaalit. ”Miten haluat, että sinua hoidetaan?”-blogisarjassa Tehyn asiantuntijat käsittelevät sote-alan keskeisiä kysymyksiä, jotka vaikuttavat jokaisen äänestäjän terveydenhuoltoon ja koko yhteiskuntaan. Tehy on myös julkaissut alue- ja kuntavaalisivun, johon on kerätty tietoja tehyläisistä ehdokkaista.
”Sote-keskustelua hallitsee tällä hetkellä valtion kiire säästää valtavia summia lyhyessä ajassa. Hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet toimintansa ja niillä on vielä mahdollisuus onnistua – jos poliittiset päätökset tukevat henkilöstön saatavuutta, työolojen parantamista ja palveluiden saavutettavuutta. Alueita pitää johtaa viisaasti, pitkäjänteisesti ja henkilöstöä kuunnellen”, kirjoittaa Tehyn erityisasiantuntija Jarkko Pehkonen.
Julkinen terveydenhuolto on yhteiskunnan perusta
Julkinen terveydenhuolto ei ole vain palvelu, vaan yhteiskunnan perusta, joka tukee kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia kaikissa olosuhteissa. Arjessa se tarjoaa hoitoa ja tukea, mutta kriiseissä se kantaa koko yhteiskuntaa.
”Kela-korvausten kasvattaminen, sairaalaverkoston karsiminen sekä hyvinvointialueiden talousvaikeudet ja yt-neuvottelut merkitsevät yhä enemmän myös työvoiman siirtymistä yksityiselle sektorille. Tämä vaarantaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja muutosten vaikutukset kokonaisjärjestelmään on otettava tarkasti huomioon”, kirjoittaa yhteiskuntasuhteiden johtaja Kirsi Sillanpää.
”Hyvinvointialueiden päättäjien on pidettävä kiinni koulutetusta, osaavasta työvoimasta, muuten potilasturvallisuus vaarantuu. Vaikka alueilla on YT-neuvotteluita, on työvoimapula myös yhä todellinen asia. Kelpoisuusehdoista tinkiminen ei ratkaise ongelmaa, vaan pahentaa sitä”, kirjoittaa Kirsi Coco.
Vuorojen suunnittelu edistäisi jaksamista
”Henkilöstölle merkittävä asia, joka saattaa ratkaista jopa alalla pysymisen, ovat vuorotyöt ja vuorojen suunnittelu. Yksi keino vähentää tutkimuksissakin todennettuja vuorotyön ja yötyön terveyshaittoja olisi yötyötä tekevien lyhyempi viikkotyöaika, kuten jo on naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa hoitohenkilökunta saa työvuorot tietoonsa kolmen viikon pätkissä, Norjassa puolen vuoden aikajaksoissa”, huomauttaa juristi Juho Kasanen.
Kansainväliseen rekrytointiin tarvitaan pysyvä, valtakunnallinen malli
Kansainvälinen rekrytointi voi osaltaan turvata riittävän sote-henkilöstön määrän ja hyvinvointivaltion palvelut. Rekrytoinnin on tapahduttava eettisesti kestävällä tavalla. Yksi keskeinen periaate on, että ulkomailta rekrytoidaan ammattilaisia heille koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
”Tutkintojen tunnustaminen on tällä hetkellä yksi suurimmista esteistä sote-alan työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Tarvitsemme pysyvän, valtakunnallisen mallin, joka nopeuttaa ja sujuvoittaa pätevöitymisprosessia”, kirjoittaa neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri.
Vuonna 2022 neuvoteltu palkkaohjelma halutaan varmistaa vuosille 2026–2027 kevään työehtosopimusneuvotteluissa. Palkkaohjelma on vaikuttanut merkittävästi kunta- ja hyvinvointialojen palkkaerojen kuromiseen miesten ja naisten välillä.
Päättäjät voivat vaikuttaa palkkatasa-arvoon
”Myös kunta- ja aluevaltuutetut voivat vaikuttaa siihen, jatketaanko hoitajien hyvin alkanutta nousua palkkamontusta ylös ja edistää palkkatasa-arvoa Suomessa”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.
Tutustu myös Tehyn alue- ja kuntavaalisivuun, josta löydät Muutosvoimamallin. Mallin avulla päättäjät voivat ratkaista sote-kriisin. Alue- ja kuntavaalisivuilta löydät myös tehyläiset alue- ja kuntavaaliehdokkaat. Meille on ilmoittautunut jo yli 300 aluevaaliehdokasta ja lähemmäs 400 kuntavaaliehdokasta.
Lisätietoja: https://www.tehy.fi/fi/ota-yhteytta/medialle
| 7.4.2025