Suojelutyötä koskeva sääntelyhanke on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Suojelutyö tarkoittaa työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka vaarantuu työtaistelun vuoksi.
Suojelutyön järjestämiseen liittyvät työmarkkinakäytännöt ovat vakiintuneita ja sopimiseen perustuvia. Myös muissa Pohjoismaissa suojelutyötä koskevat järjestelyt perustuvat keskeisesti työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin, eivät lainsäädäntöön.
– Nyt Suomi eriytyy yhä kauemmaksi pohjoismaisesta mallista, SAK, Akava ja STTK toteavat.
Hallitus haluaa rajoittaa palkansaajien työtaisteluoikeutta täysin poikkeuksellisella tavalla. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK eivät hyväksy esitettyä sääntelyä.
Lakihankkeen valmisteluun liittyi poikkeuksellisen voimakas poliittinen ohjaus. Sen myötä hallituksen esitystä muutettiin olennaisesti vielä sen jälkeen, kun kolmikantavalmistelu oli päättynyt ja lainsäädännön arviointineuvosto antanut lausuntonsa sääntelyehdotuksesta.
– Lain valmistelussa ei toimittu lausuntoprosessia koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti, järjestöt kritisoivat.
Lakiesityksellä ehdotetaan muutettavan työaikalain hätätyötä koskevaa säännöstä ilman kolmikantaista valmistelua ja ilman vaikutusarvioita. Lisäksi säännöksellä tehdään suoria poikkeuksia EU:n työaikadirektiivin määräyksistä.
– Hätätyösäännöksen muuttaminen johtaa käytännössä siihen, että työnantajat voivat jatkossa määrittää lakkorajat työnjohto-oikeuden puitteissa. Se puolestaan heikentää työnantajien kiinnostusta neuvotella suojelutyöstä työntekijöiden kanssa. Tällaista ’ohituskaistaa’ on pidettävä kansainvälisten sopimusten vastaisena.
Hätätyötä koskevaa sääntelyä ei koskaan ole tarkoitettu käytettäväksi työtaistelutilanteissa kuin enintään hyvin poikkeuksellisesti. Työtaistelut eivät ole hätätyön edellyttämällä tavalla mitenkään työnantajan kannalta täysin ulkoisia tai ennalta-arvaamattomia tapahtumia. Hätätyötä koskevat menettelytavat ja seuraamusjärjestelmä ovat tämän osalta puutteellisia ja toimimattomia.
Lakiesitys on myös yksipuolinen, sillä tasapainoista sääntelyä työnantajien käyttämiin työtaistelutoimiin ei esitetä, vaikka työnantajien työsulut ovat 2000-luvulla olleet verrattain yleisiä.
Eduskunnassa etenevä lakiesitys pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian. Tällöin uudella sääntelyllä voidaan puuttua jo parhaillaan käynnissä olevien työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden asetelmiin.
– Hallituksen lainsäädäntöhankkeilla on puututtu poikkeuksellisella tavalla työtaistelu- ja neuvotteluoikeuteen. Kautta linjan lakien valmistelu on ollut puutteellista. Vaikuttaa myös siltä, että niiden vaikutusten halutaan painottuvan erityisesti julkisen sektorin työntekijöiden mahdollisuuksiin edistää työehtojaan, SAK, Akava ja STTK toteavat.
Lisätietoja:
Samuli Hiilesniemi, SAK, p. 040 679 0679
Hannele Fremer, Akava, p. 050 526 3340
Minna Ahtiainen, STTK, p. 050 387 7030