Työmarkkinajärjestöt kykenivät jälleen kerran – vastoin julkisuudessakin esitettyjä monia epäilyjä – yhdessä sopimaan uudistuksesta ja muodostamaan tasapainoisen esityksen, joka vahvistaa työeläkejärjestelmää. Myös työeläkejärjestelmän perusperiaatteet säilyivät muuttumattomina.
Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet toimista, joilla eläkejärjestelmää uudistetaan ja vahvistetaan. Maan hallitus on arvioinut eläkesopimuksen täyttävän uudistukselle asetetut tavoitteet.
Uusi eläkesopimus on edeltäjiään pienempi, jos katsotaan eläke-etuuksiin tehtyjen muutosten määrää. Eläkeikää ei nyt nostettu eikä eläke-etuuksin tehty suoria heikennyksiä. Eläkevakuutusmaksun taso sovittiin pidettäväksi ennallaan 24,4 prosentissa vuoteen 2030 asti.
Uusi eläkesopimus kuitenkin vahvistaa huomattavasti eläkejärjestelmää. Uudistuksen jalanjäljen kokoa tärkeämpää on se, että askel kulkee päättäväisesti ja sopien oikeaan suuntaan. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet kehittämään työeläkejärjestelmää pitkäjänteisesti yhdessä sopien. Se on eläkejärjestelmän ja koko yhteiskunnan etu.
Työeläkejärjestelmä on tällä hetkellä varsin kestävillä kantimilla. Vuoden 2017 eläkeuudistus on toiminut, ja tavoite eläkkeellesiirtymisiän noususta on toteutunut jopa tuolloin arvioitua nopeammin. Jo pitempään on kuitenkin ollut nähtävissä, että väestökehitykseen sisältyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Syntyvyys on laskenut ennakoitua alhaisemmalle tasolle. Samaan aikaan myös maahanmuuton määrässä on tapahtunut voimakas muutos. Erityisesti alhainen syntyvyys on tekijä, jonka vuoksi eläkeuudistusta nyt tarvitaan – tosin kyse on tällä kertaa enemmänkin järjestelmän määräaikaishuollosta.
Eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa koskevilla muutoksilla tavoitellaan parempia sijoitustuottoja pitkällä aikavälillä. Ne puolestaan pienentävät eläkemaksun korotuspaineita tulevaisuudessa.
Nyt sovitut muutokset vahvistavat monella tapaa eläkejärjestelmän kestävyyttä. Eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa koskevilla muutoksilla tavoitellaan parempia sijoitustuottoja pitkällä aikavälillä. Ne puolestaan pienentävät eläkemaksun korotuspaineita tulevaisuudessa.
Toinen keskeinen vakautusta luova elementti eläkesopimuksessa on rahastoinnin lisääminen. Vanhuuseläkerahastointia kasvattamalla varaudumme tulevien eläkkeiden maksamiseen nykyistä paremmin. Tämä on nuorten ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeä muutos.
Eläkeuudistuksessa otetaan käyttöön myös uusi vakautusmenetelmä, jolla varaudutaan korkean inflaation aiheuttamiin poikkeuksellisiin tilanteisiin. Inflaatiovakauttaja tulee pienentämään indeksikorotuksia tilanteessa, joissa reaalipalkat ovat negatiivisia kahden vuoden tarkastelujaksolla. Tällaisia tilanteita on tosin aiemmin ollut historiassa vain hyvin harvoin, ja hyvä niin.
Tärkein asia eläkesopimuksen syntymisessä on kuitenkin se, että työmarkkinajärjestöt kykenivät jälleen kerran – vastoin julkisuudessakin esitettyjä monia epäilyjä – sopimaan uudistuksesta yhdessä ja muodostamaan tasapainoisen esityksen, joka vahvistaa työeläkejärjestelmää. Myös työeläkejärjestelmän perusperiaatteet säilyivät muuttumattomina. Tämä vahvistaa luottamusta siihen, että näin on myös tulevaisuudessa.
Antti Palola
Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja.
| 27.1.2025