Kevään alue- ja kuntavaaleista on tulossa vahvasti sote-vaalit. Äänestäjät saattavat kuitenkin kokea vaikutusmahdollisuutensa hyvinvointialueensa palveluntarjontaan olemattomina.
Kun hyvinvointialueiden toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa, oli uudistuksen tavoitteena parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta, tehokkuutta ja saatavuutta. Viime vuoden aikana hyvinvointialueet kohtasivat kuitenkin monia haasteita. Huolta ovat herättäneet rahoituksen ja henkilöstön riittävyys, palveluiden saatavuus sekä tuotantoedellytykset.
Vaikeassa tilanteessa olevat alueet ovat joutuneet tekemään kipeitä leikkauksia ja priorisoimaan palveluita.
Hyvinvointialueiden rahoitus on ollut ja on yhä riittämätöntä vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin ja terveydenhuollon kustannusten nousuun. Vaikeassa tilanteessa olevat alueet ovat joutuneet tekemään kipeitä leikkauksia ja priorisoimaan palveluita. Ratkaisut ovat herättäneet kritiikkiä ja huolta sekä kansalaisten että sote-aloilla työskentelevien keskuudessa.
Tilanne kärjistyi syksyllä, kun useat alueet raportoivat merkittävistä palveluntuotantoa uhkaavista budjettivajeista. Samalla monella alueella pitkään jatkunut henkilöstöpula muuttui mittaviksi henkilöstövähennyksiksi. Eikä tilanne näytä helpottavan.
Palveluiden kehittäminen jäänyt säästötoimien jalkoihin
Yksi sote-uudistuksen tavoitteista ja onnistumisen avaimista on ollut palveluiden kehittäminen vastaamaan paremmin ja oikea-aikaisemmin asiakkaiden usein monialaisia tarpeita. Palveluiden kehittämistä suunniteltiin uudistuksen valmistelun aikana Tulevaisuuden sote -keskusohjelmassa. Tiettävästi monien ohjelmassa kehitettyjen toimintamallien ja digitaalisten ratkaisujen toimeenpano on jäänyt puolitiehen, koska budjettipaineiden alla riittävää rahoitusta niiden laajamittaiseen käyttöönottoon ei ole löytynyt.
Samalla kun alueilta on vaadittu mittavia säästöjä, hallitus on suunnannut varoja yksityisesti tuotettujen palveluiden tukemiseen.
Palveluiden kehittäminen on jäänyt myös hallituksen hyvinvointialueille osoittamien säästötoimien jalkoihin. Hyvinvointialueet ovat joutuneet reagoimaan muun muassa sairaalaverkoston supistuksiin. Samalla kun alueilta on vaadittu mittavia säästöjä, hallitus on suunnannut varoja yksityisesti tuotettujen palveluiden tukemiseen.
Hallituksen ohjaus ristiriidassa hyvinvointialueiden itsehallinnon kanssa
Hallituksen vahva palvelurakenteeseen kohdistuva ohjaus näyttäytyy melko ristiriitaisena hyvinvointialueiden itsehallinnon näkökulmasta. Koska kevään alue- ja kuntavaaleista on vahvasti tulossa sote-vaalit, on mielenkiintoista nähdä, miten tämä ristiriita tulee näkymään vaalien ympärillä käytävässä keskustelussa ja äänestyskäyttäytymisessä.
Monet äänestäjistä varmasti kokevat vaikutusmahdollisuutensa oman alueensa palveluntarjontaan olemattomina. Samalla monella ehdokkaalla saattaa olla selittelemistä siinä, miten kansallinen ja alueellinen politiikka saadaan sovitettua yhteen ja toisaalta taas pidettyä erillään.