Tehy kritisoi voimakkaasti hallituksen leikkauksia synnytyksistä, hoitotakuusta ja ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta

Tehy vastustaa voimakkaasti hallituksen päätöstä laskea iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta 0,65:een. Tiedossa on, että ikäihmisten hoidon ja palvelujen tarve ympärivuorokautisessa palveluasumisessa edellyttää 0,7 henkilöstömitoitusta, johon edellinen hallitus mitoituksen sääti. Tämä on jo toinen kerta, kun Petteri Orpon hallitus on puuttunut ikäihmisten oikeuksiin saada asiallista hoitoa, sillä se päätti jo hallitusohjelmassa lykätä hoitajamitoituksen voimaantuloa vuoteen 2028.

Hallituksen uusi päätös on täysin vastuuton ja kuormittaa entisestään muita terveydenhuollon palveluita. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa riittävää henkilöstömitoitusta ja riittävää määrää sote-ammattihenkilöitä tarvitaan paitsi hoidon laadun, myös asiakasturvallisuuden takaamiseksi.

– Jos ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintayksiköissä ei ole riittävästi soteammattihenkilöitä, kuormittuvat ensihoito, päivystykset ja sairaaloiden osastot, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Leikatessaan ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoitusta hallitus puuttuu erityisen haavoittuvassa asemassa olevaan ihmisryhmään, joka ei muistisairauksien ja toimintakyvyn heikkenemisen takia pysty itse puolustamaan oikeuksiaan. Riittämätön hoito aiheuttaa ikäihmisille inhimillistä kärsimystä.

Säästöjen hakeminen ympärivuorokautisen palveluasumisen iäkkäiden asiakkaiden hoidosta on yhteiskunnallinen arvovalinta, jota Tehy ei hyväksy.

Tiedotustilaisuudessa valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.) perusteli mitoituksen laskemista ”henkilöstöpulalla”. Tosiasiassa vaikutus on päinvastainen, eli henkilöstöpula pahenee mitoituksen laskemisen takia.

Vaikutusarvioinnit puuttuvat

Tehy kritisoi voimakkaasti myös hallituksen päätöstä heikentää hoitotakuuta ja pidentää perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisajan kolmeen kuukauteen ja suun terveydenhuollossa kuuteen kuukauteen. Vaarana on, että kun ihmisten hoitoon pääsy pitkittyy, sairaudet pahenevat ja näiden myöhässä alkaneen hoidon kustannukset kasvavat entisestään.

Hallituksen päätös yöpäivystyksen karsimisesta heikentää kansalaisten oikeutta yhdenvertaisiin palveluihin. On epäselvää, mitä se edes käytännössä tarkoittaa esimerkiksi synnyttäjille ja synnytysosastoille, tai ylipäätään potilasturvallisuudelle.

– Hallitus ei ole tehnyt mitään vaikutusarviointeja, joita tämän tason päätöksissä edellytetään. Se on nuijinut päätöksiä euronkuvat silmissä. Siitä kärsivät kaikki, vauvoista vaareihin ja hoitohenkilökuntaan, sanoo Rytkönen.

Tehy on jo pitkään vaatinut, ettei sairaalaverkon tiivistäminen saisi johtaa esimerkiksi synnytysten vaarantumiseen.

– Synnytyksiä ei voi hoitaa digipalveluna chatissa, vaikka se tuntuu olevan hallituksen toive, sanoo Millariikka Rytkönen.

Ammattilaisten pako kurjistuvalta hoitoalalta uhkaa lisääntyä

Hallituksen päätökset uhkaavat kokonaisuudessaan pahentaa hoitoalan osaajapulaa. Kun sotesta säästetään, lisääntyvät sekä henkilöstön kuormitus että kiire. Myös hoitajien tärkeänä pitämä mahdollisuus työskennellä eettisesti vähenee.

– Tämä osaltaan tulee lisäämään hoitajien pakoa kurjistuvalta alalta, sanoo Millariikka Rytkönen.

Tehy on pitkään yrittänyt varoittaa hallitusta suurista säästöistä julkiseen terveydenhuoltoon. Jos toimiva julkinen terveydenhuolto ajetaan alas, sitä on mahdotonta enää saada takaisin.

Pääministeri Petteri Orpo väitti tiedotustilaisuudessa hallituksen huolehtivan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen huomauttaa, että hoitajista ja sote-alasta karsiminen heikentää Suomen ja suomalaisten huoltovarmuutta sekä kriisinkestävyyttä aikana, jona sitä Venäjän ja pandemioiden uhkan takia nimenomaan tarvitaan.

– Poliittiset päättäjät unohtavat sote-alan merkityksen. Olisi hyvä muistaa, että suurimmassa hädässä tärkein apu tulee sekä kansalaisille että päättäjille nimenomaan julkisesta terveydenhuollosta, sanoo Millariikka Rytkönen.

Hallituksen ratkaisut ovat todella huonoja uutisia sekä hoitajille että koko sote-alalle.

– Leikkausten sijaan ala olisi vaatinut merkittäviä panostuksia. Se olisi ollut Suomen etu, sanoo Millariikka Rytkönen.

Lisätietoja: Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen erityisavustaja Mila Huovisen kautta, mila.huovinen@tehy.fi puh. 0400-540005

Ajankohtaista

29.4.2024

Ranskassa senioreille oma työsopimus

Lue
29.4.2024

METO Uusia uhkia itärajalla: Metsäasiantuntijat kohtaavat lukuisia työturvallisuushaasteita maastossa työskennellessään

Lue
26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue