Suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän on tuettava Ukrainasta sotaa pakenevia

Kirjoittaja:

Katariina Kainu

juristi, työlainsäädäntö

Profiili

Maahanmuuttoviraston mukaan Ukrainan sodan alettua yli 9 000 Ukrainan kansalaista on hakenut kansainvälistä suojelua Suomessa. Suojelua hakeneiden määrä on kasvanut huomattavasti viime viikkoina. Luku ei kuitenkaan kerro Suomeen paenneiden ukrainalaisten kokonaismäärää, sillä kaikki Ukrainasta tulleet eivät ole hakeneet kansainvälistä suojelua.

Suomi ja muut EU-maat myöntävät Ukrainasta pakeneville tilapäistä suojelua EU:n tilapäisen suojelun direktiiviin perusteella. Maahanmuuttoviraston mukaan tällä hetkellä tilapäistä suojelua hakeneista valtaosa on ollut naisia ja lapsia. Direktiivin perusteella tilapäistä suojelua hakevat ukrainalaiset tulevat saamaan kerrallaan enintään vuoden oleskeluluvan. Lisäksi direktiivi antaa tilapäistä suojelua saaville oikeuden työntekoon.

On tärkeä muistaa, että Ukrainasta sotaa paenneet ovat tulleet maahan ensisijaisesti hakeakseen suojaa ja turvaa.

Julkisessa keskustelussa on jo tässä vaiheessa valotettu näkökulmia siihen, että monilla Ukrainasta sotaa pakenevilla on taustallaan hyvä koulutus ja ammatillista osaamista, jota voitaisiin hyödyntää suomalaisen työvoimapulan paikkaamisessa. Tällaisen keskustelun yhteydessä on tärkeä muistaa, että Ukrainasta sotaa paenneet ovat tulleet maahan ensisijaisesti hakeakseen suojaa ja turvaa. Sotaa pakenevat ovat kokeneet äärimmäisen trauman, joka todennäköisesti vaikuttaa yksilöiden elämään merkittävästi ja vaikeuttaa mahdollisuutta tehdä töitä. Siksi on syytä korostaa, että tilapäiseen suojeluun perustuva työnteko-oikeus on nimenomaisesti oikeus – ei velvollisuus.

Työ voi kuitenkin pitkällä aikavälillä olla myös jaksamista ja kotoutumista tukeva tekijä, ja mitä todennäköisimmin ukrainalaisia tuleekin siirtymään suomalaiseen työelämään yhä enemmän. Työpaikkojen ja siellä henkilöstön on oltava valmiita kohtamaan hädänalaisesta tilanteesta tulevia ihmisiä uudella tavalla.

Äärimmäisen toivottavaa on, että uusien työntekijöiden integroituminen suomalaiseen työelämään tapahtuu reiluin pelisäännöin. Todennäköisesti valtaosin näin myös tapahtuu. Toisaalta hädänalainen tilanne, tiedon puute omista oikeuksista ja kielitaidottomuus aiheuttavat haavoittuvuutta etenkin työmarkkinoilla.

Äärimmäisen toivottavaa on, että uusien työntekijöiden integroituminen suomalaiseen työelämään tapahtuu reiluin pelisäännöin.

Valitettavasti jo tässä vaiheessa on uutisoitu Ukrainasta sotaa pakenevien hyväksikäytöstä ja hyväksikäytön yrityksistä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla tapauksista, joissa ukrainalaisilta on yritetty huijata rahaa tekaistujen työnvälityspalveluiden nojalla sekä pakolaisia koskevasta ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön riskistä. Tällainen ihmisten hädänalaisen aseman hyväksikäyttö on erittäin vastenmielistä ja tuomittavaa, eikä se saa missään tapauksessa levitä.

Työelämään siirtyvät ukrainalaiset tulevat tarvitsemaan tukea niin suomalaiselta yhteiskunnalta kuin työyhteisöiltään. Tärkeää on korostaa, että suomalaisessa työelämässä työehdot ovat samat riippumatta työntekijän kansalaisuudesta. Muunlainen kohtelu ja toiminta on lähtökohtaisesti syrjintää.

Katariina Kainu
Kirjoittaja on STTK:n juristi


Maahanmuuttovirasto: Ukrainasta paenneiden kansainvälisen suojelun hakemusten määrä on selvässä kasvussa, julkaistu 21.3.2022

Helsingin Sanomat: Helsinkiin sotaa paennut ukrainalainen Daria haki kuumeisesti töitä – pian kännykkään alkoi kuitenkin tulvia tarjouksia, jotka saivat hänet poistamaan työnhakuilmoituksen

Ajankohtaista

16.5.2022

Kesätyöntekijä on työkaverisi

Lue
16.5.2022

SuPerin, Tehyn ja ERTOn kysely: Heikentyneet työolot ja pieni palkka syy hoitajapulaan yksityisellä hoiva-alalla

Lue
13.5.2022

Pron edustajisto: Vihreä siirtymä edellyttää yhteistyötä työelämässä

Lue
13.5.2022

Luonnos Suomen digitaaliseksi kompassiksi

Lue
13.5.2022

Liittokokouksen julkilausuma: Pelastustoimi tarvitsee rahaa lisätalousarviossa ja palkkaohjelmaa henkilöstövajeen taittamiseksi

Lue
13.5.2022

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Ministeriössä tehdään lakia, joka heikentää hoitoalan veto- ja pitovoimaa – SuPer vastustaa suunnitelmia syrjäyttää lähihoitajat hoidon tarpeen arvioinnista

Lue
13.5.2022

Miltä kuulostaisi ammattiliiton ennakkojäsen?

Lue
12.5.2022

Erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaaminen

Lue