2020: ”Mitähän tästä tulee?” 2022: ”Yllättävän hyvä tuli.”

Maaliskuussa 2020 koronapandemia muutti elämämme. Muistan ikuisesti epäuskoisen hetken, kun kuultuani suosituksesta siirtyä etätyöhön pakkasin Helsingin Mikonkadun toimistolla tietokoneeni reppuun ja lompsin autioituvan keskustan läpi kotimatkalle. Mielessä pyöri monta kysymystä, mutta päällimmäisenä: ”Mitähän tästä tulee?”

Kirjoitan tätä melko tarkkaan kaksi vuotta myöhemmin ja järjestöpäällikkönä voin todeta, että yllättävän hyvä tuli. Ammattiliitot ovat selvinneet korona-ajasta. Liitot ovat jatkaneet jäsenten palvelemista, työehtosopimusten neuvottelemista, saaneet uusia jäseniä, yhdistykset ovat pitäneet kokouksia ja kehittäneet uusi tapoja toimia. Kaikki tämä on tapahtunut pandemian ajan etäyhteyksin.

STTK ja TJS-Opintokeskus tekivät viime vuonna selvityksen koronapandemian vaikutuksesta järjestötoiminaan. Selvitys toteutettiin yhdistysten puheenjohtajien, henkilöstön edustajien ja rivijäsenien haastatteluilla sekä liittojen työntekijöille tehdyllä kyselylomakkeella.

Puolet vastaajista ilmoittaa liittymisten ja eroamisten määrän pysyneen samana. Liiton kokonaisjäsenmäärän kerrotaan pysyneen samana tai jopa hieman kasvaneen (82 % liitoista). Saman johtopäätöksen voi tehdä liittojen jäsenmääräilmoituksista keskusjärjestölle. Vertailussa aiempiin vuosiin koronavuodet eivät poikkea jäsenmäärätrendistä.

Usean liiton vastauksissa ilmeni, että opiskelijajäsenten määrä on laskenut. Tämä kriittinen huomio on otettava huomioon jatkotyössämme.

Jäsendemokratia toimii

Myös liittojen ja yhdistysten päätöksenteko on korona-aikana sujunut. Yhdistyslain muutos mahdollisti etäkokousten järjestämisen, vaikka se ei sääntöjen mukaan olisi mahdollista. STTK:n selvityksen mukaan yhdistysten toimijat saivat liitosta apua ja koulutusta etäkokouksien järjestämiseen. Tukea olisi varmasti tarvittu enemmänkin.

Oikeusministeriön selvityksestä ilmenee, että kokouksiin osallistuminen oli etäyhteyksin joissain tapauksissa jopa normaalia aktiivisempaa.

Oikeusministeriön selvityksestä ilmenee, että kokouksiin osallistuminen oli etäyhteyksin joissain tapauksissa jopa normaalia aktiivisempaa. Käsitykseni on, että yhdistysten kokouksiin on korona-aikana osallistunut jonkin verran enemmän henkilöitä, jotka eivät muuten niihin yleensä osallistu.

Ilahduttava uutinen oli myös se, että jäsenäänestyksissä äänestysprosentin kerrotaan nousseen.

Tukea liitosta

Koronan alkuvaihe aiheutti työelämässä monenlaista epävarmuutta. Liittovastaajista 60 prosenttia kertoi jäsenten ja henkilöstön edustajien yhteydenottojen lisääntyneet. Liittojen työttömyyskassoissa jouduttiin turvautumaan lisätyövoimaan, jotta jokaista jäsentä kyettiin palvelemaan ja kysymyksiin vastaamaan. Pandemian alun jälkeen kysymystahti hieman normalisoitui.

Maahanmuuttajataustaisille jäsenille on aiheutunut ongelmia etäpalveluista, sillä usein heidän asiansa olisi helpointa hoitaa kasvokkain. Tämäkin huomio on otettava huomioon jatkotyössämme.


Digitaliset jäsenpalvelut ja etäkoulutuksen revoluutio

Liittovastaajista 70 prosenttia kertoi digitalisten jäsenpalveluiden käytön lisääntyneen. Korona-aikana otettiinkin käyttöön aiemmin suunniteltuja digipalveluita nopeutetusti.

Useilla liitoilla oli valmiudet kouluttaa jäseniään ja toimijoitaan etäyhteydellä. Liittojen koulutukset siirrettiin verkkotapahtumiksi hyvin nopeasti ja laadukkaasti. Kyselyyn vastanneista liittojen työntekijöistä 65 prosenttia kertoo osallistujamäärien lisääntyneen ja koulutuksen laadun pysyneen samana. Vastaajista 20 prosenttia arvioi koulutuksen laadun nousseen.

Mitä on järjestötoiminnan uusi normaali?

Entä mikä on johtopäätös kuluneesta kahdesta vuodesta?

Etäkokoukset, digitaaliset palvelut ja verkkokoulutus ovat tulleet jäädäkseen ammattiliittojen toimintaan. Koronapandemian jälkeisessä maailmassa meidän on löydettävä vastaukset kysymyksiin, mitä jatkossa tehdään etäyhteydellä, missä asioissa jäsenet ja toimijat toivovat digitaalisia palveluita sekä mitkä asiat jäsenille ovat kasvokkain kohtaamisen arvoisia.

Etäkokoukset, digitaaliset palvelut ja verkkokoulutus ovat tulleet jäädäkseen ammattiliittojen toimintaan.

Muistan maaliskuulta 2020 aamun, kun ensimmäinen järjestöfoorumin tapaaminen Teamsissa alkoi. Minulla oli pelko, että ketään ei tule linjoille. Miten onnellinen olin, kun tajusin pelkoni olevan aiheeton. Minulle tuli tunne, että te olette siellä. Edelleen tiedän, että te olette siellä.

Juska Kivioja
Kirjoittaja on STTK:n järjestöpäällikkö

Selvitys yhteisöjen kevään ja kesän 2020 kokouskäytännöistä

Lisätietoja STTK Järjestötoiminnan uusi normaali -selvityksestä: juska.kivioja@sttk.fi

Ajankohtaista

16.6.2025

Tehy: Yhdenvertaisuus vaatii vaikuttamista ja käytännön toimia

Lue
12.6.2025

Kansallinen työelämän kehittämisstrategia luo yhteistä suuntaa kohti parempaa tuottavuutta, oppimista ja hyvinvointia työpaikoilla

Lue
11.6.2025

Muutoksia työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskeviin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin

Lue
11.6.2025

Lausunto arviointimuistiosta terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta varten

Lue
11.6.2025

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 16 §:n kumoamisesta

Lue
11.6.2025

Julkisuuslain salassapitoperusteiden uudistustarpeiden kartoitus

Lue
11.6.2025

Ylpeyttä ilman rajoja – DEI:n tilanne Suomessa ja maailmalla

Lue
10.6.2025

STTK:n hiilijalanjälki pieneni vuonna 2024

Lue