Tekoälyllä fiksua työntekoa

Nykytrendejä hieman liioittelemalla maailma on helposti vietävissä dystopiaan, jossa kaikki valta on valunut digijäteille, markkinamiehille ja superrikkaille, ja kansalaiset pisteytetty hyödyllisyyden mukaan. Työ palvelee tekoälyjen muokkaamaa maailmaa, jyrkkää yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta ja länsimaiseen kulutukseen perustuvaa taloutta. – Näin visioi saksalainen Marc-Uwe Kling romaanissaan QualityLand.

Monet kirjan uhkakuvista ovat jo täyttä totta. Uusien teknologioiden käyttöönotolla on selkeitä tulonjakovaikutuksia. Tekoälyllä niitä voi olla aiempaa enemmän, koska sen odotetaan vaikuttavan rutiini­tehtävien ohella myös korkean asiantuntijuuden tehtäviin. Kiinassa kansalaiset jo pisteytetään, amerikkalaiset alustat profiloivat ihmisiä mainoksia varten, ja eriarvoisuus varallisuudessa kasvaa. Ihmiset jakautuvat helposti entistä vahvemmin voittajiin ja häviäjiin.

STTK haluaa sellaisen tulevaisuuden, jossa tekoälyä käytetään ensisijaisesti ihmiskuntaa hyödyttävänä teknologiana, ei kilpailun ja voittojen välineenä.

Euroopan komission ehdotus tekoälystä toivottavasti tuo ratkaisuja tähän. Komissio haluaa lisätä kansalaisten ja yritysten luottamusta tekoälyyn. Laki on parhaillaan konsultoinnissa Euroopan parlamentissa ja arvion mukaan tulisi voimaan syksyllä.

STTK haluaa sellaisen tulevaisuuden, jossa tekoälyä käytetään ensisijaisesti ihmiskuntaa hyödyttävänä teknologiana, ei kilpailun ja voittojen välineenä.

Tekoäly on toiminnan muutosta

Tekoäly, kuten digitalisaatio, on toiminnan muutosta. Koneet, ohjelmistot ja algoritmit ovat apuvälineitä toiminnan muuttamiseksi. Tekoäly-termi kuulostaa coolilta, mutta tosiasiassa se on monimutkainen usean koodatun järjestelmän systeemi ja vielä täysin riippuvainen ihmisaivoista ja ihmisen tulkinnoista. Tekoälyn tässä kehitysvaiheessa sitä tulisikin nimittää tukiälyksi.

Luotettavan tekoälyn tunnistaa kolmesta tekijästä:

  1. se on lainmukainen ja noudattaa kaikkia säädöksiä ja asetuksia,
  2. se toimii eettisiä periaatteita ja arvoja noudattaen,
  3. se on teknisesti ja sosiaalisesti luotettava (ei toimi syrjivästi tai epäoikeudenmukaisesti, ja ihminen tietää asioivansa tekoälyn kanssa), eikä aiheuta tahatonta haittaa.

Tekoälyyn liittyy myös monia tietosuoja- ja tietoturvaongelmia, joten digiturvallisuuden varmistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikissa kehittämisen vaiheissa. Ongelmana on yhä datan huono laatu. Lisäksi ihmisen erehtyväisyys, tiukat koneiden, ohjelmistojen ja prosessien toimitusajat, huonosti digitalisaatiota ymmärtävä ja heikosti tähän koulutettu, sukupuolen, rodun ja iän mukaan vinoutunut koodaajaporukka sekä jatkuva kilpailupaineen tuoma stressi ovat merkittäviä syitä sille, että kaikki teknologian käytön riskit ovat hyvin todennäköisiä.

Työpaikoilla otettava hyödyt irti teknologiasta

Tekoäly vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden työhön. Nykyisin useimmat organisaatiot ovat silti vielä alkuvaiheessa sen hyödyntämisessä. Huolimatta teknologian huimasta kehityksestä, tuottavuus ei ole yrityksissä ja julkisella sektorilla kasvanut, vaan jopa laskenut. Digitalisaation hyödyt eivät näy täysillä.

Aalto-yliopiston tutkija Kari Hiekkasen mukaan digitalisaation paradoksi on tiedetty jo vuosikymmeniä. Toisin kuin ajatellaan, tuottavuus ei automaattisesti parane digitalisaation myötä. Suurin ongelma ovat johdon ja esimiesten heikko osaaminen ja kyvyttömyys viedä teknologiaa osaksi organisaation työtä ja toimintatapoja sekä työntekijöiden riittämätön kouluttaminen.

Toisin kuin ajatellaan, tuottavuus ei automaattisesti parane digitalisaation myötä.

Erityisesti julkishallinnossa on kompastuttu oletukseen, että digitalisaatio tuo automaattisesti tuottavuuskasvua, eli säästöjä ja tehostusta. Tutkittua todistusaineistoa sille ei kuitenkaan ole. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin kuitenkin hyödyntää paremmin syvemmän ymmärryksen ja paremman johtamisen keinoin.

Työntekoa fiksummin

Nyt pitäisi keskittyä työprosessien ja tehtävien laadullisiin ja fiksuihin parannuksiin. Työelämään tarvitaan osaavaa digitalisaation ja tekoälyn johtamista, teknologian valjastamista työn tekemisen tueksi, ja tulevaisuuden taitojen jatkuvaa oppimista osana työtehtävien muutosta.

Työpaikoilla on tärkeä tunnistaa mahdollisuudet ja myös ongelmat, erityisesti yksipuoliset ja syrjivät algoritmit. Kun tekoälyä käytetään esimerkiksi rekrytoinnin, valikoinnin tai henkilöstöjohtamisen päätöksenteon tukena, se ei saa johtaa syrjivään lopputulokseen. On tunnustettava, että puolueetonta ja objektiivista algoritmia ei ole olemassa.

Digitalisaation ja tekoälyn avulla luodut valvontajärjestelmät mahdollistavat työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja asiakaspalvelun laadun parantamisen. Tekoäly säästösuunnitelmien motivoijana, työntekijöiden tunkeilevana seurantavälineenä, kontrolloimisessa tai henkilötietojen väärinkäytössä on resurssien hukkaamista.

On hyvä muistaa, että teknologialoikissa muuttumattomana ja/tai hitaana tekijänä pysyy ihminen haluineen, toiveineen, tarpeineen ja pelkoineen. Keskusteltava asia on esimerkiksi se, miten uudenlainen ihmisen ja koneen välinen suhde tuotannossa ja palveluissa rakentuu. Miten vastuut määritellään? Kuka huolehtii tarvittavasta käyttäjien koulutuksesta, kuka koulutustarjonnasta?

Leila Kurki
STTK:n asiantuntija, työelämä ja innovaatiot

Ajankohtaista

29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue