EU:n finanssipolitiikan sääntöjä uudistettava nopeasti

Euroopan Unioni

• Velkasäännöstä on luovuttava.
• Alijäämäsäännön mahdollistettava julkiset investoinnit.
• Vaihtotaseiden hallinta vahvemmin mukaan sääntökehikkoon
.

FinUnionsin jäsenjärjestöt SAK ja STTK pitävät tarpeellisena uudistaa EU:n finanssipolitiikan sääntöjä. Euroopan komissio aloitti jo ennen koronaviruskriisiä velka- ja alijäämäsääntöjen uudistamisen, mutta työ jäi kesken.

Koronaviruskriisin ajaksi finanssipolitiikan säännöt on hyllytetty. Vanhaan sääntökehikkoon palaamisen sijaan kriisin jälkeen on siirryttävä noudattamaan uudistettuja sääntöjä. Nykyiset säännöt ovat osoittautuneet myötäsyklisiksi eli suhdannevaihteluita vahvistaviksi, kun niiden olisi pikemmin tuettava vastasyklistä finanssipolitiikkaa.

Velkasäännöstä on luovuttava

Koronaviruskriisin jälkeen ei ole realistista palata noudattamaan julkiselle velalle asetettua enimmäismäärää 60 % BKT:sta. Velkasäännön ylärajalle on vaikea löytää taloustieteellisiä perusteluita, eikä sen saavuttaminen ole lähitulevaisuudessa edes tarkoituksenmukaista.

Alijäämäsäännön mahdollistettava julkiset investoinnit

Maastrichtin sopimuksessa määritelty alijäämäsääntö 3 % BKT:sta voi toimia perustana uudelle sääntökehikolle, mutta siitä on luettava ulos julkiset investoinnit. Näin voidaan varmistaa, että julkisella sektorilla on mahdollisuus elvyttää ja ylläpitää investointeja myös taantumissa. Tämä noudattaa ns. kultaista sääntöä, jonka mukaan investoinnit tulee rahoittaa velkarahalla ja juoksevat menot tuloilla suhdannevaihteluiden yli.

Alijäämäsääntöjä tulee myös yksinkertaistaa. Rakenteellisen alijäämän määrittely on epävarmaa ja muuttuu usein ajan kuluessa. Tästä syystä rakenteelliseen alijäämään nojaavista säännöistä on syytä luopua.

Vaihtotaseet uuden sääntökehikon keskiöön

Vaihtotaseiden epätasapainot olivat pitkälti syy eurokriisiin. Vaihtotaseiden hallintaan perustuvia sääntöjä tulisikin merkittävästi vahvistaa. Vaihtotaseiden ali- ja ylijäämiä pitäisi käsitellä symmetrisesti esimerkiksi niin, että kolmen prosentin poikkeamasta joutuu sijoittamaan varoja Euroopan investointirahastoon.

Lisätiedot:
• Katja Lehto-Komulainen, johtaja, FinUnions, puh. +32 492 41 61 17, katja.lehto-komulainen@finunions.org
• Anni Marttinen, ekonomisti, SAK, puh. +358 40 765 8584, anni.marttinen@sak.fi
• Patrizio Lainà, pääekonomisti, STTK, puh. +358 40 583 4432, patrizio.laina@sttk.fi

Ajankohtaista

1.5.2025

Antti Palolan vappupuhe

Lue
30.4.2025

ERTO: Henkilöstöalalle sopu – 5.5. uhanneet lakot peruutettu

Lue
30.4.2025

Yhteisymmärrys kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuskorotuksista saavutettu – ”Tämä osoitti neuvottelujärjestelmän toimivuuden”

Lue
30.4.2025

Tehy, KT ja muut järjestöt: Sopimuskorotuksista on syntynyt yhteisymmärrys kunta- ja hyvinvointialalla

Lue
30.4.2025

Asbestityötä ja työsuojelun ammattipätevyyttä koskevan lainsäädännön muuttaminen, HE

Lue
29.4.2025

Jyty: Kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelman irtisanominen on valitettava käänne

Lue
29.4.2025

Maksuton Kesäduunari-info neuvoo kesätyöntekijöitä koko kesän ajan 

Lue
28.4.2025

Tehy: Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n  kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelman – irtisanominen ei tullut yllätyksenä

Lue