Metsäalan tikittävä aikapommi

Tietokone pimeässä huoneessa

Metsäalalla menee hyvin ja uusia investointeja suunnitellaan ympäri maata. Puulaitokset tarvitsevat puuta ympäri vuoden. Tämä luo haasteita alan työtehtäviin. Metsäasiantuntijoiden toimenkuvat ja työtehtävät ovat vuosien varrella muuttuneet olennaisesti. Niitä varjostavat kasvavat ja ylimitoitetut tavoitteet, kiire, pakkotahtisuus sekä yhteiskunnan ja kansalaisten vaatimukset. Psykososiaaliset kuormitustekijät koskevat kaikkia työntekijöitä.

Työt viedään kotiin ja yritetään sovittaa työ ja perhe-elämä niin, että tehdään työt ehkä salaa silloin, kun muut perheessä nukkuvat tai ovat muualla.

Työkuorma on monella niin valtava, että työpäivät venyvät ja raja työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyy. Metsäasiantuntijan hyvä tarkoitus suoriutua tavoitteistaan ja tehdä työnsä hyvin koituu sudenkuopaksi. Työt viedään kotiin ja yritetään sovittaa työ ja perhe-elämä niin, että tehdään työt ehkä salaa silloin, kun muut perheessä nukkuvat tai ovat muualla. Kiireessä unohtuvat omat ja perheen harrastukset. Syöksy kohti montun pohjaa on alkanut.

Unihäiriöt, väsymys, ahdistus, ärtyminen ja kielteiset reaktiot lisääntyvät. Päätöksenteko ja töihin tarttuminen vaikeutuvat. Nämä ovat mielenterveysasiantuntijoiden mukaan liiallisen stressin hälytysmerkkejä ja huolestuttava askel kohti työuupumusta. Suomessa lieväasteisesta työuupumuksesta kärsii vuosittain 25 prosenttia ja vakavasta 2,5 prosenttia.

Metsäalan ongelma voi olla ammattikunnan perinne ja ylpeys – ei uskalleta tunnustaa, että voidaan huonosti tai että ei jaksa. Pelko mustalle listalle joutumisesta tai työpaikan menettämisestä vähentävät halua nostaa asioita esiin.

Työssä jaksamisen pitäisi olla johtotähti kaikkien toiminnassa ja tavoitteet sekä työmäärät asialliset.

Tärkeintä olisi asioista keskusteleminen ja mitä nopeammin, sitä parempi. Työpaikalla asian voi ottaa esille esimiehen, luottamus-/yhdysmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Vaihtoehtoja ovat myös työterveyshuolto, terveyskeskus tai läheiset.

Urheilussa ”montun pohjalle” itsensä harjoitellut urheilija ei todennäköisesti ikinä palaa samalle maksimitasolle kuin ennen sinne joutumista. Ihmiskehon suojelumekanismit ovat niin fiksuja, että ne estävät tämän. Palautuminen normaalitilaankin kestää. Sama kaava taitaa päteä työuupumukseen.

Työssä jaksamisen pitäisi olla johtotähti kaikkien toiminnassa ja tavoitteet sekä työmäärät asialliset. Isossa roolissa tämän onnistumisessa ovat esimiehet. Heillä pitää olla riittävä kokemus kentällä toimivien asiantuntijoiden työtehtävistä, ja koko henkilöstöä olisi tuettava tavoitteiden saavuttamiseksi.

On älytöntä luulla, että ihminen toimii kuin sveitsiläinen kello. Eri syistä ja eri aikoihin kaikille tulee jonkinlainen taantuma ja tulokset vaihtelevat. On kaikkien etu, jos ajoissa ja yhteistyöllä tunnistetaan ja yksilöidään kuormitustekijät ja kartoitetaan vaihtoehtoja. Hyvinvoiva ja tyytyväinen työntekijä on tuottava.

Stefan Borgman
puheenjohtaja
METO – Metsäalan Asiantuntijat

***

Metsäalan Asiantuntijat: Työssäjaksamisen pitäisi olla kaikkien työnantajien johtotähti

Ajankohtaista

17.9.2025

SuPerin Inberg: Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautinen päivystys on potilasturvallisuusasia

Lue
17.9.2025

Miksi koulutettu maahanmuuttajanainen ei saa Suomessa töitä?

Lue
16.9.2025

SuPer korostaa lasten ja nuorten turvallista lääkehoitoa – SuPerin työryhmä sai tunnustuksen

Lue
16.9.2025

Järjestöjen uusi giljotiinileikkaus peruttiin, kaaos edelleen näköpiirissä

Lue
16.9.2025

30 vuotta paremman eurooppalaisen työelämän puolesta

Lue
16.9.2025

Hyvinvointialueiden säästöt kuormittavat henkilöstön jaksamista – rahoitusmallia tarkasteltava uudelleen

Lue
12.9.2025

Tehyn johto soteministeri Grahn-Laasoselle: Raskaussyrjintä riivaa sote-alaa jo nyt, ja lakimuutos lisäisi sitä entisestään

Lue
12.9.2025

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen huolissaan Suomen mediakentästä ja toimittajien jaksamisesta – ”STT:n, MTV:n, Ylen ja HS:n uutisointi on turvattava ja journalisteista pidettävä huolta”

Lue