Onko mulla ikinä varaa ostaa omaa kämppää?

OECD:n tuore raportti kertoo, että keskiluokka on entistä ahtaammalla. Erityisesti asuntojen hintojen nousu osuu keskiluokkaan. Raportti vahvistaa epävarmuutta tulevaisuudesta. On jo yleisesti tiedossa, että nuorempien ikäluokkien ansiokehitys on pysähtynyt ja heidän tulonsa eivät yllä vanhempien sukupolven tasolle tai ainakaan sen yli. Tämä saattaa johtua epävarmemmasta ja pirstaloituneemmasta työelämästä.

Mielestäni on väärin, että ikäluokkani tulokehitys pysyy paikoillaan. Tämä ei kerro onnistuneesta sukupolvipolitiikasta. Se kertoo mielestäni siitä, kuinka esimerkiksi nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei mitenkään vastaa nykypäivän tilannetta. Työelämä, asuminen ja elämä ylipäätään on muuttunut. Myös tasa-arvo on kehittynyt siitä, kun sosiaaliturvajärjestelmää on kehitetty. Naisten tehtävänä ei ole hoitaa lasta kotona monia vuosia.

Asuntojen hinnat ovat kasvaneet kolme kertaa nopeammin kuin kotitalouksien keskitulot

Raportti toteaa, että esimerkiksi asuntojen hinnat ovat kasvaneet kolme kertaa nopeammin kuin kotitalouksien keskitulot kahden viime vuosikymmenen aikana. Tämä näkyy varsinkin suurissa kaupungeissa. Jos asuntojen hinnat vain nousevat, mutta tulot eivät, esimerkiksi asuntojen omistaminen tulee mahdolliseksi entistä harvemmalle.

Nuorten ikäryhmien koulutustason nousu on pysähtynyt

Sosiaaliturvaa on uudistettava ensi hallituskaudella siten, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa – oli kyseessä sitten lyhyempi muutaman tunnin työkeikka tai pidempi jakso. Kaikenlaiset kannustinloukut, jotka estävät työn vastaanottamista, tulee purkaa.
Nuorten ikäryhmien koulutustason nousu on myös pysähtynyt. 1970-luvun lopulla syntynyt sukupolvi on jäämässä kaikkien aikojen koulutetuimmiksi suomalaisiksi.

Näen oikeudenmukaisemman sukupolvipolitiikan kannalta ratkaisuksi panostukset koulutukseen. Konkreettisia ehdotuksia ovat toisen asteen maksuttomuus ja oppivelvollisiän pidentäminen, joka myös edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.

Valitettavasti koulutus periytyy edelleen hyvin voimakkaasti – duunareiden lapsista tulee duunareita ja lääkärien lapsista lääkäreitä. On yhteiskunnan kannalta kestävämpää, että tie korkeakouluun on mahdollinen sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Korkeakoulujen riittävä rahoitus voidaan varmistaa esimerkiksi purkamalla indeksijäädytykset.

Tämän lisäksi ensi hallituskaudella tulee myös valmistella jatkuvan oppimisen tiekartta, joka mahdollistaa entistä suuremmalle joukolle jatkuvan oppimisen. Koulutus ei saa kasaantua vain jo hyvin korkeakoulutetulle tai esihenkilöasemassa oleville, sen pitää olla mahdollista kaikille.

Saana Simonen, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja

Ajankohtaista

26.11.2025

SPAL: Pohjois-Savon pelastustoimi kriittisessä tilanteessa – lisähenkilöstöä tarvitaan heti

Lue
24.11.2025

BASTUN-kokous STTK:ssa: ammattiliitoilla keskeinen rooli kriisien aikana

Lue
24.11.2025

SuPerin Inberg: Teknologia ei saa murentaa hoivan minimitasoa

Lue
21.11.2025

Tehyn uusi yhteiskuntasuhteiden päällikkö on Ira Hietanen-Tanskanen

Lue
20.11.2025

Ammattiliitto Pron edustajisto: suomalaisyrityksillä on nyt näytön paikka

Lue
20.11.2025

Vastaako nuorten työllistymisseteli siihen tarpeeseen, johon se on luotu?

Lue
20.11.2025

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki

Lue
20.11.2025

Antti Palola osallistui viimeiseen ETUC:n hallituksen kokoukseensa – painotti työntekijöiden suojan merkitystä

Lue