Väestöennuste asettaa päättäjien selät seinää vasten


Väestöä

Pidemmän aikavälin päätöksenteon tukijalka – Tilastokeskuksen väestöennuste – on julkistettu. Viesti on tyly.

Väkiluku on vuonna 2050 alempi kuin nyt. Alentuneen syntyvyyden vuoksi alle 15-vuotiaita olisi Suomessa 2050-luvulla vähemmän kuin 1870-luvulla, jolloin väkimäärä oli alle kaksi miljoonaa. Huoltosuhde heikkenee pitkällä aikavälillä. Nyt sataa työikäistä kohden oli 60 ”huollettavaa” (alle 15-vuotista ja yli 65-vuotiasta). Vuonna 2070 on tilastokeskuksen ennusteen mukaan 81 ”huollettavaa” sataa työikäistä kohden.

Kyyti on kylmää, kun ajatellaan kansantalouden kestävyyttä. Koville joutuu ennen muuta julkinen talous, jonka kontolla on kasvavan vanhusväestön hoivasta huolehtiminen. Painetta veroasteen nostolle on. Myös eläkejärjestelmän taloudellinen kestokyky edellyttää toimenpiteitä. – Vaihtoehtoja toki on.
Väestöennusteessa on kaksi tärkeää oletusta. Syntyvyyden kehitys ratkaisee väestön ja työvoiman määrän hieman pidemmällä aikajänteellä. Ennusteessa on oletettu hedelmällisyysluvuksi 1,45 (laskennallinen naisten elinaikanaan synnyttämien lasten määrä). Kolmen vuoden takaisessa ennusteessa hedelmällisyysluvuksi oletettiin 1,70. Voidaan puhua romahduksesta.

Toinen tärkeä muuttuja on nettomaahanmuutto. Myös tämä ennuste kulkee alenevaan suuntaan. Kolme vuotta sitten oletettiin nettomaahanmuuton olevan 17 000 ihmistä vuodessa, nyt ennustetaan määräksi 15 000. Kaksi tukijalkaa pettää samaan aikaan.
Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa pitäisi osata katsoa samaan aikaan lähelle ja kauas. Väestöennuste asettaa päätöksentekijät yhä tiukemmin seinää vasten.

Entä johtopäätökset? Selvää on, että jotain tarttis tehdä, mielellään aika nopeasti. Hihat on käärittävä monella sektorilla. Paineet työllisyysasteen nostoon kasvavat entisestään. Ihme on, ellei asia ole seuraavan hallituksen listalla hyvin korkealla. Paineet tuottavuuden kohottamiseen erityisesti sote-sektorilla ovat ilmeiset. Vaikeampi kysymys on: miten temppu tehdään. Työperäisen maahanmuuton edistämiseen on käytävä tiukasti kiinni.

Myös eläkejärjestelmää on syytä päivittää. Suomalaiseen eläkejärjestelmään on tehty perushuolto noin kymmenen vuoden välein. Tuorein uudistus astui voimaan 2017. Kymmentä vuotta ei nyt kannata odottaa.
Mitä aikaisemmin reagoidaan, sen pienimmillä remonteilla pärjää. Liikkuvat osat ovat kaikkien tiedossa. Maksua voidaan nostaa, jolla tosin on negatiivisia vaikutuksia työllisyysasteeseen. – Varis tervatulla katolla.

Eläkkeiden tasoa voidaan leikata. Se puolestaan olisi nuorten kannalta erittäin epäoikeudenmukaista. Eläkeikää voidaan edelleen nostaa. Pulmansa siinäkin.

Mahdollisuuksia on. On vain tartuttava toimeen.