Osatyökykyisten työllistämiseksi tarvitaan asennemuutos

Työllisyysasteen nosto ja työurien pidentäminen ovat välttämättömiä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen ja rahoituksen turvaamiseksi. Siksi on kummallista, että meillä on merkittävä monenkirjava joukko osa-työkykyisiä, jotka olisivat kykeneviä, motivoituneita, osaavia ja halukkaita tekemään työtä. Kuitenkin heidän työhön pääsynsä, työhön paluunsa ja työssä pysymisensä on huomattavasti vaikeampaa kuin sen pitäisi olla.

Osatyökykyisten heikompi työmarkkina-asema johtuu merkittävältä osin asenteista ja tiedon puutteesta.

Jo pelkkä sana ”osatyökykyinen” luo monille negatiivisen mielikuvan henkilöstä, jonka työpanos ei ole riittävä, tai jonka rekrytointiin liittyy merkittäviä riskejä. Asenne tulisi kääntää täysin päinvastoin: osatyökykyinen voi olla asenteeltaan, osaamiseltaan ja motivaatioltaan erittäin positiivinen, kyvykäs ja tehokas hänelle soveltuvaan tehtävään. Kyse on siitä, että työnantaja näkee osatyökykyisessä ihmisessä mahdollisuuden, ei riskin.

Osatyökykyisiin liitetään työelämässä kielteisiä ennakko-oletuksia. Tämä johtuu pääosin tiedon puutteesta. Työnantajilla ja työpaikoilla on liian vähän tietoa erilaisista mahdollisuuksista saada taloudellista tukea osatyökykyisen palkkaamiseksi. On myös haluttomuutta ymmärtää, että osatyökykyisen perehdyttämiseen, osaamisen kehittämiseen, kouluttamiseen tai töiden järjestelyyn käytetty aika voi olla pidemmällä aikavälillä työpaikalle ja työyhteisölle pelkästään myönteinen ja tuottavuutta lisäävä asia.

Työpaikoilla on myös liian vähän tietoa mahdollisuuksista järjestellä työolosuhteet ja työtehtävät osatyökykyiselle sopivaksi. Tässä olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi työkykykoordinaattoreita ja työterveyshuollon palveluja. Lisäksi työvoimapalvelujen resursseja tulisi merkittävästi lisätä, sekä palvelun sisältöä ja laatua kehittää osatyökykyisten työllistymisen tukemiseksi parantamalla yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Työpaikoilla tarvitaan ylipäätään lisää tietoa osatyökykyisten työllistämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyvistä keinoista, kuten rekrytoinnista, esteettömyydestä ja apuvälineistä, taloudellisista tukimuodoista ja yhteistyötahoista. Parantamalla tiedonkulkua ja tekemällä näkyväksi hyvät käytännöt, myös asenteisiin on mahdollisuus vaikuttaa kannustavasti.

Jotta asiat muuttuisivat, tarvitaan vahvaa asennemuutosta työpaikkojen johdolta ja esimiehiltä.

Osatyökykyisten työllistäminen ja työkyvyn tukeminen pitäisi nähdä työpaikkaa rikastuttavana ja hyvinvointia lisäävänä tekijänä, sekä työpaikan julkikuvan kannalta myönteisenä asiana. Kysymys on myös työpaikan arvoista ja yhteiskuntavastuusta.

Osatyökykyisten työllistyminen ja työssä pysyminen ovat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto kuin epäoikeudenmukainen ja vähättelevä asenne osatyökykyisiä kohtaan.

Katarina Murron blogi on julkaistu STM:n verkkosivuilla 7.3.2018.
OTE-blogi – Näkökulmia osatyökykyisten työllistymiseen.

***

Järjestöt sitoutuvat etsimään yhdessä ratkaisuja osatyökykyisten työllistymiseen

Ajankohtaista

1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue
28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue