Naisen euro luovutettiin ministeri Saarikolle


STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja johtaja Katarina Murto tapasivat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon viime viikolla. Tapaamisessa keskusteltiin Naisten palkkapäivä stä, jota vietetään tänään 31.10. ja ministerille luovutettiin puinen Naisen euro -kolikko. STTK on viettänyt Naisten palkkapäivää vuodesta 2011 alkaen tavoitteena nostaa palkkatasa-arvo esille Suomessa.

Tapaamisessa keskusteltiin erilaisista keinoista vaikuttaa palkkaerojen kaventamiseen. Keskusteluissa esiin nousi mm. perhevapaajärjestelmän uudistaminen, isien kotiinjäämistä kannustava asenne yhteiskunnassa ja Samapalkkaisuusohjelma. Yhtenä keinona STTK on esittänyt myös palkkasalaisuuden purkamista, jolloin luottamusmies saisi tietoonsa yksilökohtaiset palkkatiedot ja luottamusmies pystyisi tarkkailemaan palkkatasa-arvon toteutumista.

Naisten palkkapäivä ja palkkatasa-arvo

STTK aloitti Naisten palkkapäivä n vieton vuonna 2011 tavoitteenaan havainnollistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa ja nostaa palkkatasa-arvo julkiseen keskusteluun Suomessa. Seuranta osoittaa, että palkkaero on vuosien aikana kaventunut vain hitusen.

STTK:n tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa korostaa, että vaikka Suomea kutsutaan tasa-arvon mallimaaksi, työelämässä suomalaiset naiset kärsivät heikommasta työmarkkina-asemasta ja epätasa-arvoisesta palkkauksesta.
– Nyt taloudellisesti vaikeina aikoina tuntuu siltä, että juuri kukaan ei piittaa työelämän tasa-arvon edistämisestä. STTK on erittäin huolestunut tästä ja haluaa pitää tasa-arvoasiat vahvasti esillä suomalaisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Myös asioiden valmisteluvaiheessa ja jo ennen päätöksiä on tehtävä sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusarviointia.

Ruotsi palkkatasa-arvossa kymmenen vuotta edellä // Palkkatasa-arvo

Suomelle tärkeässä vertailumaassa Ruotsissa naisten palkka on sikäläisen Medlingsinstitutin raportin perusteella tänä vuonna keskimäärin 86,8 prosenttia miesten palkasta. Suomen tasolla Ruotsi oli kymmenen vuotta sitten. Ruotsissa johtotehtävissä on myös Suomea enemmän naisia.

Perhevapailla on yhteys naisten ja miesten palkkakehitykseen. Ruotsissa miesten osuus vanhempainvapaan käytöstä on 25 prosenttia, Suomessa alle 9. Ruotsissa syrjintälain palkkasyrjintään ja palkkakartoituksia koskevaan valvontaan osoitetaan huomattavasti Suomea paremmat resurssit.
– On perusteltua kysyä, miksi Ruotsi onnistuu ja Suomi ei. Suomella olisi kaikki mahdollisuudet jakaa perhevapaita nykyistä tasapuolisemmin ja siten tukea naisten urakehitystä. Molemmilla tekijöillä on palkkaeroa pienentävä vaikutus, Lahermaa korostaa.