Henkivakuutuksen veronkiristys osuu työntekijöiden ryhmähenkivakuutukseen

Valtiovarainministeriön vero-osaston ehdottama henkivakuutuskorvausten veronkiristys vaikuttaisi kaikkiin suomalaisiin työntekijöihin työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kautta. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksetut korvaukset ovat olleet saajilleen verovapaita. Kiristys osuisi erityisesti pienituloisiin palkansaajiin.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksetaan korvauksia menehtyneen työntekijän puolisolle tai lapsille.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksetaan korvauksia menehtyneen työntekijän puolisolle tai lapsille. Sen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen. Riskihenkivakuutus on sosiaalipoliittisesti perusteltu vakuutusmuoto, johon ei liity varainsiirron elementtejä. Verotuksen kiristäminen tällaisen korvauksen osalta ei ole kohtuullista.

Tähän asti henkivakuutuksen perusteella saadut alle 35 000 euron suuruiset korvaukset ovat olleet laissa määritellyille lähiomaisille verovapaita vakuutuksen tyypistä riippumatta. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvaukset ovat olleet saajilleen verovapaita, sillä korvaussummat eivät korkeimmillaankaan nouse yli 35 000 euron.

Ryhmähenkivakuutuksen perusteella maksetut korvaukset vaihtelevat vakuutetun kuolinhetken iän mukaan ja ovat noin 4 500–16 000 euroa. Summia korotetaan, jos kuolema on ollut tapaturmainen tai vakuutetulla on ollut lapsia.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksettavat korvaukset ovat suuruusluokkansa puolesta kohtalaisen vaatimattomia. Silti niillä on erityisesti pienituloisille korvauksensaajille suuri merkitys toimeentulon välittömässä järjestämisessä puolison tai vanhemman kuoleman vuoksi.

Suomalaisten kotitalouksien turvavaje on merkittävä

VATT:n tutkimuksen mukaan suomalaisten kotitalouksien turvavaje on merkittävä, keskimäärin 126 000 euroa. Turvavajeella tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka puolison kuoleman vuoksi menetetään saamatta jääneinä palkkatuloina ja jota henkivakuutuskorvaukset eivät riitä peittämään. Tätä taustaa vasten veronkiristys ei missään nimessä kohenna suomalaisten kotitalouksien asemaa.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kustannuksista vastaa tällä hetkellä työmarkkinasopimusten perusteella yksinomaan työnantaja. Mikäli henkivakuutuskorvauksen summat tahdotaan verollepanon jälkeen pitää entisellään, nousee vakuutusmaksun määrä vastaavasti.

Akava ry, Toimihenkilökeskusjärjestä STTK ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Finanssialan Keskusliitto vetoavat yhdessä maan hallitukseen, että henkivakuutuskorvausten veronkiristys ei koskisi työntekijöiden ryhmähenkivakuutusta ja muita riskipohjaisia henkivakuutuksia.

Lisätietoja:

johtaja Jukka Ihanus, STTK, puh. 050 463 9929

Ajankohtaista

1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue
31.1.2023

SuPerin Paavola: Lääkäri-sairaanhoitaja-lähihoitaja-työparimalli helpottaisi työvoimapulaa hyvinvointialueilla

Lue
30.1.2023

Kehysbudjetoinnin kehittäminen

Lue
30.1.2023

Muutosjohtamisen verkkokoulutus Mutsi aukeaa 30.1.2023 – työelämän kehittämistä yli liittorajojen

Lue