Maahanmuuttajat ovat Suomelle tärkeä työllisyyden ja tuottavuuden lähde. He tuovat Suomeen myös uutta osaamista ja verkostoja. Hyvässä taloustilanteessa maahanmuuttajamiesten työllisyys on lähes muun väestön tasolla, mutta naisten työllisyys jää siitä merkittävästi jälkeen. On tärkeää tunnistaa syitä naisten heikomman työllisyyden taustalla ja esittää keinoja tilanteen kohentamiseksi.
Petteri Orpon hallitus linjasi ohjelmassaan työelämässä aliedustettujen ryhmien, muun muassa maahanmuuttajanaisten työelämään osallistumista tukevasta toimintaohjelmasta. STTK:n mielestä ohjelmassa olisi keskeistä huomioida naisten oma näkemys työllistymisen esteistä ja edistäjistä. Olemme koonneet alle erilaisia toimia ja näkökohtia. Ne pohjautuvat E2 Tutkimuksen 2024–2025 toteuttamaan haastattelu- ja kyselytutkimukseen. Vastaajat ovat työllistyneitä tai työtä hakevia koulutettuja maahanmuuttajanaisia sekä työvoima- ja kotouttamispalveluissa työskenteleviä asiantuntijoita.
Maahanmuuttajien hyvä työllisyys edellyttää valtiovallan ja työelämän toimijoiden panostuksia. On parannettava maahantulon ja kotoutumisen prosesseja- ja palveluita sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Työelämän syrjiviä käytäntöjä on purettava. 47 prosenttia vastaajista oli kokenut työelämässä syrjintää.
Maahantuloon ja maahan jäämiseen liittyvät kiristykset heikentävät maahanmuuttajien halukkuutta tulla ja sitoutua Suomeen ja suomalaiseen työelämään. 52 prosenttia vastaajista koki yhteiskunnallisen ilmapiirin heikentyneen maahanmuuttajien näkökulmasta viimeisten vuosien aikana. Jos työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto on ratkaisu Suomen väestökatoon, on kiinnitettävä huomiota myös yhteiskunnan vastaanottavuuteen ja työelämän pitovoimaan.
STTK:n esitykset maahanmuuttajanaisten työllisyyden tukemiseksi
- Maahantulon prosesseihin ja maahan jäämiseen on kohdistettu viime vuosina merkittäviä kiristyksiä. Tämä luo mielikuvaa maasta, jonne ulkomailla syntyneet eivät ole tervetulleita.
- Suomen tulee nähdä maahanmuutto johdonmukaisesti vahvuutena, jolla paikataan työelämän osaajapulaa ja luodaan uusia kasvun mahdollisuuksia. Osaajien houkutteluun ja juurtumiseen tarvitaan yhteinen poliittinen visio.
- Työehtojen valvontaan, työperäisen hyväksikäytön tai syrjinnän ehkäisyyn tarvitaan nykyistä enemmän resursseja. Ulkomaalaisten työntekijöiden vastaanottamiseen työmarkkinoilla ja työyhteisöissä tarvitaan kansallinen ohjelma, johon valtiovalta ja työelämätoimijat sitoutuvat.
- Kansainvälisen rekrytoinnin kautta työhön saapuville maahanmuuttajille ja heidän puolisoilleen pitää tarjota kattavat osaamisen ja tutkintojen tunnustamisen palvelut sekä mahdollisuus osaamisen täydentämiseen.
- Naisia ohjataan usein työvoimapulasta kärsiville hoito- ja hoiva-aloille riippumatta koulutuksesta tai kiinnostuksesta. Suomalaisen työelämän voimakas jakautuminen nais- ja miesaloihin hidastaa koulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistymistä.
- Tavoitteena on oltava Suomessa tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten työllistyminen suomalaisille työmarkkinoille. Nyt 55 prosenttia Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista työllistyy Suomeen.
- Hallitus on leikannut resursseja kuntien työllisyyspalveluista ja kotouttamispalveluista. Maahanmuuttajanaiset tarvitsevat muita enemmän yksilöllistä tukea työllistymiseen. Myös rekrytoivat työpaikat voivat kaivata tukea ja neuvontaa.
- Kielitaitoon ja yhteiskuntaorientaatioon liittyvät palvelut on tarjottava myös työperäisen oleskeluluvan saaneille, puolison työn tai perheen yhdistämisen kautta Suomeen saapuneille. Onnistunut kotouttaminen nopeuttaisi pääsyä työmarkkinoille.
- Työnantajat on velvoitettava osallistumaan työntekijöiden kielikoulutuksen ja yhteiskunta-
orientaation kustannuksiin.
- 47 prosenttia tutkimukseen osallistuneista naisista oli kohdannut syrjintää suomalaisessa työelämässä. Valmiuksia ottaa vastaan ulkomainen työntekijä tuetaan koulutuksella, perehdytyksellä, monikielisillä ohjeilla ja panostamalla yhdenvertaisuussuunnitteluun. STTK esittää, että yhdenvertaisuussuunnitelma tulisi pakolliseksi kaikille vähintään kymmenen henkilön työpaikoille.
- Ammattiyhdistysliikkeen on panostettava nykyistä vahvemmin monikieliseen jäsenhankintaan, palveluihin ja maahanmuuttajajäsenten verkostoitumiseen.
- Verkostot ja vertaistuki tukevat maahanmuuttajanaisten työllistymistä. Kolmannen sektorin toimijat tarjoavat esimerkiksi mentorointiohjelmia ja verkostoitumismahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset uhkaavat myös näitä palveluita.
Taloutta ja työelämää 1/2025: Maahanmuuttajaisten työllistyminen
STTK teetti korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistymistä käsittelevän selvityksen E2 Tutkimuksella. Selvityksen kohderyhmä olivat ensimmäisen sukupolven työikäiset, korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset. Kyselyaineisto kerättiin aikavälillä 21.11.2024–13.2.2025. Kyselyyn vastasi lähes kolme sataa henkilöä. Lisäksi raporttia varten haastateltiin maahanmuuttajanaisia sekä kotoutumis- ja työllisyyspalveluissa työskenteleviä ammattilaisia.