Turvaamme työntekijöiden tulevaisuutta ja elämänlaatua. Tutustu toimintaamme ohjaaviin teeseihin.

Sopimus- ja neuvottelutoiminta on edunvalvontamme ydintä. STTK:laiset liitot neuvottelevat jäsentensä työehdoista – kuten palkoista, työajoista ja vuosilomasta – yhteensä yli sadalla sopimusalalla. Palkansaajien ostovoimasta on tärkeää pitää huolta. Se ylläpitää yksityistä kulutusta, joka on kivijalka monen yrityksen toiminnalle. Veropolitiikan on tuettava palkkatyön tekemistä.
Keskitetyillä palkkaratkaisuilla on ollut tärkeä sijansa suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa. Keskitetyt sopimukset ovat tuoneet Suomen työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta silloin, kun sitä on tarvittu. Kannatamme keskitettyjen sopimusten pitämistä sopimuspolitiikan keinovalikossa jatkossakin.

Suomi hyötyy, jos talous- ja työmarkkinapolitiikkaa pystytään tulevaisuudessakin sovittamaan yhteen. Hyvin toimiva koordinaatio on kilpailuetu Suomelle ja vahvuus, jota harvalla maalla on. Tästä on mielestämme pidettävä kiinni.

Suomen kilpailukyky edellyttää uutta kasvua ja uudistumista. Suomalaisilla yrityksillä ja työmarkkinajärjestöillä on tässä erityinen vastuu. On luotava uusi suomalainen työmarkkinamalli, jossa paikallis-, liitto- ja keskusjärjestötason roolit ovat selkeät. Myös työyhteisöjen toimivuuteen ja luottamuksen vahvistamiseen työpaikoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työelämän kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskiössä, sillä ilman motivoituneita ja hyvinvoivia työntekijöitä ei synny uutta. Palkitsemisen tulee olla oikeudenmukaista ja palkitsemisessa on huomioitava kaikki työyhteisön jäsenet.

Jotta Suomi ja suomalaiset menestyvät myös tulevaisuudessa tulee yhteiskunnan mahdollistaa toimiva ja tehokas taloudellinen ympäristö, jossa yritykset voivat hyvin ja uusia työpaikkoja
syntyy. On koko yhteiskunnan etu, että kaikilla suomalaisilla on työtä ja voimme tasaveroisesti osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Kannatamme tasaista tulonjakoa ja kestävää veropolitiikkaa, jolla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kaikille suomalaisille.

Suomen elinkeinorakenne kaipaa uudistusta ja monipuolistamista. Keskeiset vientialamme ovat voimakkaassa murroksessa. Emme menesty kansainvälisessä kilpailussa polkemalla työn ja tuotteiden hintoja, vaan tuottamalla markkinoille kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja. Tämä vaatii aivan uudenlaista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä julkisen ja yksityisen sektorin joustavaa yhteistyötä. Muutos vaatii myös hallittua riskinottoa ja uskallusta. Esimerkiksi julkisen sektorin korkeatasoisista palveluista voi syntyä tulevaisuuden kaupallinen vientituote.

Suomi tarvitsee uusia ja ennakkoluulottomia toimintamalleja, jotka hyödyntävät yhteiskunnan ja elinkeinoelämän olemassa olevia vahvuuksia. Tehokkaiden hyvinvointipalvelujen, toimivan infrastruktuurin, korkea osaamisen, ekotehokkaan energiapolitiikan ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen kautta syntyy myös tulevaisuuden kasvu.

Suomen kehitys on aina ollut sidoksissa ympäröivään maailmaan. Taloudessa tämä yhteys on viime vuosikymmeninä vain voimistunut. Kaupan esteiden purkaminen on ollut myös suomalaisen palkansaajan etu. Se on lisännyt hyvinvointia suurimmalle osalle ihmiskuntaa, mikä puolestaan on
kasvattanut suomalaisten tuotteiden kysyntää. Yritysten kannattavuus ja kilpailukyky syntyy globaalissa taloudessa kuitenkin liian usein työn ehtoja ja ympäristönormeja polkemalla. Tähän haluamme muutoksen.

Haluamme olla mukana vaikuttamassa siihen, että taloudella ja kaupankäynnillä on selkeät pelisäännöt niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Yritysten tulee kunnioittaa työelämän perusoikeuksia, ja toimia sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti. Työn tuottavuuden tulee kasvaa uusien innovaatioiden ja parempien työtapojen myötä, ei työntekijöiden
hyvinvoinnin kustannuksella.

Toimiva markkinatalous ja kilpailu edellyttävät harmaan talouden ja veronkierron kitkemistä, sillä ne aiheuttavat kansantaloudelle miljardien eurojen vahingot. Yritysten tulee maksaa veroja siihen maahan, jossa ne todellisuudessa toimivat, ei veroparatiiseihin. Näin ne kantavat oman vastuunsa
yhteiskunnan kehittämisestä.

Suomella on kaikki edellytykset nousta vastuullisuuden maailmanvallaksi. Yhteiskuntamme on demokraattinen oikeusvaltio, työ- ja ympäristölainsäädäntömme on vaikuttavaa, meillä on laadukkaat ja tehokkaasti järjestetyt julkiset palvelut sekä maailman alhaisin korruptio. Nämä kaikki ovat taloudessa kilpailuasemaa vahvistavia tekijöitä.

Työ on parhaimmillaan suuri voimavara, joka antaa elämäämme myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä. Kun työelämä on laadukasta, koemme sen mielekkääksi ja jaksamme
hyvin. Vaatimusten ja osaamisen tulee kuitenkin olla tasapainossa, sekä työympäristön ja työkyvyn kunnossa. Työltä pitää jäädä aikaa myös muulle elämälle.

Työn ja vapaa-ajan välinen raja ei monissakaan tehtävissä ole enää selkeä. Tarvitsemme entistä enemmän yksilölliset tarpeet huomioivia työaikoja sekä joustavuutta työelämän eri vaiheissa, jotta jaksaminen ei horju arjen paineissa. Näiden jaksamme työelämässä pidempään.

Perhevapaajärjestelmän tulee turvata vanhempien tasavertaiset mahdollisuudet osallistua lasten hoitoon ja oman työuransa kehittämiseen. Esitämme perhevapaajärjestelmän uudistamista 6+6+6-mallin mukaiseksi. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen lisäisi työ- ja perhe-elämän tasa-arvoa ja tasaisi vanhemmuuden kustannuksia nais- ja miesvaltaisilla aloilla.

Toimiva arki koostuu valinnoista. Jotta meillä kaikilla olisi aito mahdollisuus valita itsellemme sopivimmat tavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, tarvitsemme myös toimivia ja nykyaikaisia hyvinvointipalveluita, tehokasta infrastruktuuria ja onnistunutta asuntopolitiikkaa, jotka kehittyvät muuttuvan työelämän tarpeiden mukana.

Työnteko ja ansiotulot ovat Suomessa toimeentulon ensisijainen perusta myös silloin kun varsinainen ansiotulo lakkaa. Työeläke, työkyvyttömyyseläke, ansiosidonnainen työttömyyskorvaus tai työntekijäin ryhmähenkivakuutus perustuvat työssä ollessamme ansaitsemaamme palkkaan. Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmämme ovat monilta osin palkansaajien itsensä rahoittamia. Siksi on tärkeää, että olemme mukana niitä koskevassa päätöksenteossa.

Suomalaisessa hyvinvointimallissa ei jätetä ihmisiä heitteille. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee taata kaikkien kansalaisten riittävä toimeentulo eri elämäntilanteissa, esimerkiksi työttömyyden, sairauden, opiskelun, perhevapaiden ja vanhuuden aikana. Sosiaaliturva ei ole menoerä ja taakka, vaan luo se yhteiskuntaan turvaa ja oikeudenmukaisuutta. Haluamme kehittää sosiaaliturvajärjestelmää entistä kannustavampaan sekä yksilölliset tarpeet ja haasteet huomioivaan suuntaan. Sosiaaliturvamme kulmakiven tulee tulevaisuudessakin olla työn tekeminen ja siihen kannustaminen.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on perusteiltaan hyvä, eikä suuria suunnanmuutoksia ole tarvetta tehdä. Eläkejärjestelmän tulee kuitenkin kehittyä muuttuvan yhteiskunnan vaatimusten mukaan, jotta kyky maksaa eläkkeet säilyy myös tulevaisuudessa. Erityisesti pitenevät elinajat ja vanheneva väestö haastavat työeläkejärjestelmämme. Tavoitteenamme on, että työeläkkeiden rahoitus saadaan mahdollisimman pian tasapainoon. Tällöin myös nuoret voivat luottaa työeläkkeiden turvaan tulevaisuudessa. Tarvitaan välttämättä myös pidempiä työuria, jotta työeläkkeiden taso ei laske eliniän pidetessä ja jotta saadaan lisää verotuloja hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.

Suomalaisen työeläkejärjestelmän luonteeseen kuuluu, että eläketurvan toimeenpano on hajautettu useisiin työeläkelaitoksiin. Hajautuksella varmistetaan, että työeläkevarojen sijoitustoiminnan riskit eivät ole samassa korissa ja että kertyneitä työeläkevaroja sijoitetaan työeläkkeet turvaavalla tavalla. Hajautuksen mukanaan tuoman kilpailun tulee parantaa vakuutettujen palvelua ja lisätä järjestelmän tehokkuutta.

Suomi elää nyt ja jatkossa korkeasta osaamisesta. Siihen perustuu Suomen kilpailukyky, työelämän tuottavuuden kasvu sekä yhteiskunnan ja yksilön taloudellinen hyvinvointi. Tietoon perustuva talous vaatii jatkuvaa kehittymistä ja uusien ajatusten löytämistä. Koulutus laajentaa näköalojamme. Se luo uusia tapoja katsoa maailmaa ja omaa työtä. Osaamisen kautta syntyvät uudet paremmat tuotteet ja työtavat.

Osaaminen on keskiössä myös kun puhutaan työurien pidentämisestä, yhteiskunnan rakennemuutoksesta ja työhyvinvoinnista. Koulutuksen on laskettu pidentävän työuria jopa kuudella vuodella. Ajantasainen osaaminen tuo yksilölle turvaa muuttuvassa työelämässä. Työyhteisö voi hyvin ja toimii tuottavasti, kun sen kaikkien jäsenten osaaminen on kunnossa ja yhteistyöllä saadaan aikaan tuloksia, joihin kukaan ei yksin yltäisi. Ammatillisen ja korkeakoulutuksen on annettava työllistymiseen tarvittava osaaminen. Tutkintoihin tulee sisältyä myös sellaista yleissivistävää osaamista, joka ei ole sidoksissa yhteen alaan.

Oppimisen varaan rakentuvassa työelämässä lainsäädännön ja sopimusten tulee tukea kaikkien työntekijäryhmien osaamisen karttumista sukupuolesta, iästä ja työtehtävistä riippumatta. Työpaikka on keskeinen oppimisen paikka. Työn pitää kannustaa osaamisen lisäämiseen, mahdollistaa uuden osaamisen hyödyntäminen sekä palkita siitä. Haluamme, että jokaisen työntekijän koulutustarpeita arvioidaan säännöllisesti henkilökohtaisin osaamiskartoituksin. Jokainen työntekijä voi käyttää vuodessa vähintään kolme päivää työnantajan tarpeita vastaavaan koulutukseen. Tätä varten työnantaja laatii vuosittain kattavan koulutussuunnitelman.

Jokaisen on voitava vaikuttaa oman työyhteisönsä kehittämiseen, laatuun sekä hyvään työilmapiiriin.  Työyhteisön jäsenet tekevät yhdessä hyvinvoivan ja toisia huomioivan työelämän. Tuemme tätä sopimustoiminnalla ja ajanmukaisella lainsäädännöllä.

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja se heijastuu niin työn tekemisen kuin johtamisen käytäntöihin. Yhteistyön ja luottamuksen merkitys korostuu. Työntekijöiden näkemysten arvostamisen tulee olla kaiken työn kehittämisen lähtökohtana. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä tekee työstä mielekästä ja lisää sen tuottavuutta. Innovaatioita luovat ihmiset, jotka viihtyvät työssään ja kokevat sen mielekkääksi.

Työntekijöiden on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä yhteistoimintamenettelyssä, jossa henkilöstön tahtoa ja näkemystä edustaa luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. He toimivat tehtävässään henkilöstön valitsemina työyhteisön ja työpaikan parhaaksi. Työpaikat edistävät ja ylläpitävät henkilöstön ammatillista osaamista laatimalla vuosittain henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteet. Niiden laatimisessa henkilöstön edustajilla on keskeinen rooli.