Turvaamme työntekijöiden tulevaisuutta ja elämänlaatua. Tutustu toimintaamme ohjaaviin teeseihin.

Sopimus- ja neuvottelutoiminta on edunvalvontamme ydintä. STTK:laiset liitot neuvottelevat jäsentensä työehdoista – kuten palkoista, työajoista ja vuosilomasta – yhteensä yli sadalla sopimusalalla. Palkansaajien ostovoimasta on tärkeää pitää huolta. Se ylläpitää yksityistä kulutusta, joka on kivijalka monen yrityksen toiminnalle. Veropolitiikan on tuettava palkkatyön tekemistä.
Keskitetyillä palkkaratkaisuilla on ollut tärkeä sijansa suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa. Keskitetyt sopimukset ovat tuoneet Suomen työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta silloin, kun sitä on tarvittu. Kannatamme keskitettyjen sopimusten pitämistä sopimuspolitiikan keinovalikossa jatkossakin.

Suomi hyötyy, jos talous- ja työmarkkinapolitiikkaa pystytään tulevaisuudessakin sovittamaan yhteen. Hyvin toimiva koordinaatio on kilpailuetu Suomelle ja vahvuus, jota harvalla maalla on. Tästä on mielestämme pidettävä kiinni.

Suomen kilpailukyky edellyttää uutta kasvua ja uudistumista. Suomalaisilla yrityksillä ja työmarkkinajärjestöillä on tässä erityinen vastuu. On luotava uusi suomalainen työmarkkinamalli, jossa paikallis-, liitto- ja keskusjärjestötason roolit ovat selkeät. Myös työyhteisöjen toimivuuteen ja luottamuksen vahvistamiseen työpaikoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työelämän kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskiössä, sillä ilman motivoituneita ja hyvinvoivia työntekijöitä ei synny uutta. Palkitsemisen tulee olla oikeudenmukaista ja palkitsemisessa on huomioitava kaikki työyhteisön jäsenet.

Tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu yhteiskunnan ja työelämän perusarvo. Palkkauksen tasa-arvo on kuitenkin jäänyt asetetuista tavoitteista ja viimeisten vuosikymmenen aikana edistys on lähes pysähtynyt. Mielestämme samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Kyse on perusoikeudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta läpi työelämän sekä vielä siirryttäessä työelämästä eläkkeellekin.
Työelämän tasa-arvo on sijoitus tulevaisuuteen, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Tasa-arvo on kaikkien resurssien täysimääräistä hyödyntämistä ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan, sukupuoliseen suuntautumiseen tai terveydentilaan katsomatta. Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet työhön ja urakehitykseen.

Sukupuolten välisen palkkaeron poistaminen on meille tärkeä tavoite. Palkkaeroon on monia syitä. Miesvaltaisilla aloilla maksetaan parempaa palkkaa kuin naisvaltaisilla aloilla, samaa työtehtävää hoitavat naiset saavat keskimäärin pienempää palkkaa kuin mieskollegansa ja naisten eteneminen työelämässä on miehiä hitaampaa. Naisten osuus koulutetusta työvoimasta on kasvanut, mutta koulutus ei kuitenkaan näy riittävästi palkkauksessa. Naiset käyttävät yhä valtaosan perhevapaista. Tämä heikentää naisten ura- ja palkkakehitystä sekä heikentää naisten palkkaamista vakituisiin työsuhteisiin. Pitkät poissaolot työelämästä heikentävät myös naisten työeläkkeitä. STTK:n tavoitteena on, että perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin naisten ja miesten kesken. Uskomme, että iso harppaus työelämän tasa-arvon edistämisessä vaatii perhevapaajärjestelmän uudistamista. STTK kannattaa perhevapaisiin 6+6+6 –mallia, jossa molemmilla vanhemmilla on oma kuuden kuukauden perhevapaa ja yksi vapaajakso olisi jaettavissa vanhempien kesken.

Ikä ei voi olla palkkauksen peruste, sillä elämisen kustannukset ovat meille kaikille samat. Työehtosopimusten ja lakien puitteissa on jo nyt mahdollista maksaa palkkaa osaamisen, ammattitaidon ja tehtävien vaativuuden mukaisesti. Palkka nousee, kun kokemus ja osaaminen karttuvat. Emme halua työmarkkinoille ikään perustuvaa, epäoikeudenmukaista kastijärjestelmää. Se heikentäisi nuorten toimeentuloa, sekä ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja tulevia eläkkeitä.

Suomen kehitys on aina ollut sidoksissa ympäröivään maailmaan. Taloudessa tämä yhteys on viime vuosikymmeninä vain voimistunut. Kaupan esteiden purkaminen on ollut myös suomalaisen palkansaajan etu. Se on lisännyt hyvinvointia suurimmalle osalle ihmiskuntaa, mikä puolestaan on
kasvattanut suomalaisten tuotteiden kysyntää. Yritysten kannattavuus ja kilpailukyky syntyy globaalissa taloudessa kuitenkin liian usein työn ehtoja ja ympäristönormeja polkemalla. Tähän haluamme muutoksen.

Haluamme olla mukana vaikuttamassa siihen, että taloudella ja kaupankäynnillä on selkeät pelisäännöt niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Yritysten tulee kunnioittaa työelämän perusoikeuksia, ja toimia sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti. Työn tuottavuuden tulee kasvaa uusien innovaatioiden ja parempien työtapojen myötä, ei työntekijöiden
hyvinvoinnin kustannuksella.

Toimiva markkinatalous ja kilpailu edellyttävät harmaan talouden ja veronkierron kitkemistä, sillä ne aiheuttavat kansantaloudelle miljardien eurojen vahingot. Yritysten tulee maksaa veroja siihen maahan, jossa ne todellisuudessa toimivat, ei veroparatiiseihin. Näin ne kantavat oman vastuunsa
yhteiskunnan kehittämisestä.

Suomella on kaikki edellytykset nousta vastuullisuuden maailmanvallaksi. Yhteiskuntamme on demokraattinen oikeusvaltio, työ- ja ympäristölainsäädäntömme on vaikuttavaa, meillä on laadukkaat ja tehokkaasti järjestetyt julkiset palvelut sekä maailman alhaisin korruptio. Nämä kaikki ovat taloudessa kilpailuasemaa vahvistavia tekijöitä.

Työntekijöitä tulee kohdella tasa-arvoisesti ja tasapuolisesti työsuhteen muodosta, iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, vakaumuksesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Työelämän pelisääntöjen, perusoikeuksien ja velvollisuuksien tulee olla kaikille samat.

Suomalainen työelämä on murroksessa. Määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet sekä vuokratyö ovat yleistyneet. Talouden rakennemuutoksessa työnantajat joutuvat  turvautumaan myös irtisanomisiin ja lomautuksiin. Henkilöstöpolitiikan tulee tästä huolimatta olla pitkäjänteistä ja vastuullista. Suomen kilpailukyky on tulevaisuudessa kiinni siitä, kuinka hyvin pystymme kehittämään työelämää, ruokkimaan luovuutta ja uudistamaan osaamistamme.

Emme hyväksy sitä, että työn riittävyyden riski siirretään työntekijän kannettavaksi tai että irtisanomissuojaa kierretään työsuhdemuotoja käyttämällä. Haluamme kehittää lainsäädäntöä niin, että työsuhteen muoto ei anna mahdollisuutta työntekijöiden eriarvoiseen kohteluun. Sosiaaliturvaa tulee sovittaa entistä paremmin yhteensopivaksi vaihteleviin tai lyhyisiin työsuhteisiin, jotta työnteko on aina kaikissa tilanteissa kannattavaa. Tarvitaan myös aiempaa kattavampaa muutosturvaa, joka tukee työntekijöitä työuran muutostilanteissa ja työsuhteen päättyessä.

Hyvässä työpaikassa on avoin, tasa-arvoinen ja henkilöstöä kannustava ilmapiiri sekä korkeatasoinen johtamiskulttuuri. Työtehtävien ja vastuiden selkeä määritteleminen ennaltaehkäisee ristiriitatilanteita. Hyvässä työyhteisössä ei syrjitä eikä kiusata ketään, ja kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus kokea olevansa työyhteisön tasavertaisia jäseniä.
Olemme mukana parantamassa suomalaista työelämää lainsäädännön, sopimustoiminnan ja koulutuksen avulla. Hyvä työelämä lähtee meistä jokaisesta.

Jokaisen on voitava vaikuttaa oman työyhteisönsä kehittämiseen, laatuun sekä hyvään työilmapiiriin.  Työyhteisön jäsenet tekevät yhdessä hyvinvoivan ja toisia huomioivan työelämän. Tuemme tätä sopimustoiminnalla ja ajanmukaisella lainsäädännöllä.

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja se heijastuu niin työn tekemisen kuin johtamisen käytäntöihin. Yhteistyön ja luottamuksen merkitys korostuu. Työntekijöiden näkemysten arvostamisen tulee olla kaiken työn kehittämisen lähtökohtana. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä tekee työstä mielekästä ja lisää sen tuottavuutta. Innovaatioita luovat ihmiset, jotka viihtyvät työssään ja kokevat sen mielekkääksi.

Työntekijöiden on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä yhteistoimintamenettelyssä, jossa henkilöstön tahtoa ja näkemystä edustaa luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. He toimivat tehtävässään henkilöstön valitsemina työyhteisön ja työpaikan parhaaksi. Työpaikat edistävät ja ylläpitävät henkilöstön ammatillista osaamista laatimalla vuosittain henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteet. Niiden laatimisessa henkilöstön edustajilla on keskeinen rooli.