syntyvyys

Syntyvyyden lasku on ollut Suomessa 2010-luvulta alkaen ennätyksellisen nopeaa. Lapsettomien osuus väestöstä kasvaa ja perheiden koko on aiempaa pienempi. Väkiluku lähtee ennusteiden mukaan laskuun 2030-luvulla, mikäli nettomaahanmuutto ei merkittävästi kasva. Syntyvyyden laskuun liitetään usein keskustelu huoltosuhteen heikkenemisestä ja kestävyysvajeesta. Kestävyysvajeella tarkoitetaan julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapainoa tilanteessa, jossa menot kasvavat väestön ikääntyessä, mutta tulot pienenevät, koska työikäinen ikäluokka supistuu. Tämä voi johtaa velkaantumiskehitykseen. Huoltosuhteen heikkeneminen taas tarkoittaa, että väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyminen hyvinvointivaltion palveluiden käyttäjiä on enemmän kuin niiden maksajia tai tuottajia.

STTK:n teettämän kyselyn mukaan moni nuori aikuinen epäröi vanhemmuutta ja perheen perustamisen ajankohtaa. Kyselyn vastaajat kokivat huolta toimeentulon riittävyydestä ja työelämän epävarmuudesta, ja lykkäsivät siksi perheenperustamishaaveitaan. Tutkimusten mukaan lastensaantiin liittyvät esteet koskevat entistä useammin pienituloisia ja matalasti koulutettuja miehiä ja naisia, jotka jäävät kokonaan lapsettomiksi. Tässä Suomi eroaa muista Pohjoismaista. Myös sopivan kumppanin puuttuminen oli yleinen syy lapsettomuuden taustalla. Toisaalta viidennes lapsettomista on lapsettomia omasta halustaan, ilman haavetta perheen perustamisesta. Maapallon väestönkasvu ja huoli ekologisesta kantokyvystä näkyivät myös kyselyn tuloksissa.

STTK katsoo, että perheen perustaminen on yksilöiden oma, henkilökohtainen asia. Suomessa kunnioitetaan yksilönvapautta ja mahdollisuuksia asettaa elämässään erilaisia tavoitteita. Lapset eivät kuulu kaikkien suunnitelmiin. Jokaisella tuleekin olla mahdollisuus valita itselleen sopiva elämäntapa. Toisaalta yhteiskunnan tulisi rakentaa yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet kaikille, jotka lapsia haluavat.

Parempi työn ja perheen yhteensovittaminen esimerkiksi perhevapaita tai varhaiskasvatus- ja päivähoitomahdollisuuksia kehittämällä voidaan tukea perheitä, joissa on pieniä lapsia. Perhe-etuuksien vaikutukset syntyvyyteen on tutkimuksessa arvioitu kohtuullisen pieniksi, mutta ne lähinnä tasaavat eroja toimeentulossa eri sosioekonomisten ryhmien välillä ja ovat siksi hyvää perhe- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Perhepolitiikan rinnalla tarvitaan kuitenkin johdonmukaista koulutus-, asumis-, työllisyys- ja tasa-arvopolitiikkaa.

Blogi

Olemmeko valmiita yhtenäiskulttuurin jälkeiseen perhepolitiikkaan?

| 24.2.2020

Kun kyse on syntyvyydestä, kääntyvät katseet usein nuoriin. Syntyvyys on ollut alle väestön uusiutumistason vuodesta 1969 lähtien. On... Lue lisää

Blogi

Syntyvyys ilmastokriisin aikakaudella

| 24.2.2020

4-vuotias: Mikä on maailman suurin riisi?   7-vuotias: Ilmastokriisi! Syntyvyys on laskenut Suomessa nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 koko maan... Lue lisää

Blogi

Kuka uskaltaa haaveilla lapsiperheestä?

| 23.2.2020

Vuonna 2019 Yhdysvalloissa julkaistu Survey-tutkimus osoittaa, että syntyvyys on kovassa nousussa – nimittäin sateenkaariperheiden keskuudessa. Jo lähemmäs 50 prosenttia naispareista saa lapsia ja luku kiipeää... Lue lisää

Blogi

Uusi lastensaantimaisema

| 23.2.2020

Muistan hetken, jolloin meille Väestöliiton tutkimuslaitoksen tutkijoille alkoi valjeta, että suomalaisten syntyvyyden laskussa ei ollutkaan kyse lyhyestä notkahduksesta, eikä edes vuoden 2008... Lue lisää

Blogi

Voisivatko erot miesten ja naisten koulutustasossa heijastua syntyvyyteen?

Riina Nousiainen | 19.11.2019

Miesten ja naisten väliset erot koulutustasossa tunnetaan, mutta harvemmin tuodaan esille koulutustaustan yhteys yhteiskunnallisesti merkittäviin ilmiöihin kuten syntyvyyteen.... Lue lisää

Uutinen

Syntyvyys on perheiden asia, ei valtiovallan

| 28.12.2018

Suomen matalien syntyvyyslukujen takia nuoria on patistettu lasten hankintaan. Ratkaisu voi olla yhteiskunnan asenteissa. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne... Lue lisää