Osaaminen

Suomen kilpailukyky, työelämän tuottavuuden kasvu sekä yhteiskunnan ja yksilön taloudellinen hyvinvointi perustuvat Suomessa osaamiseen. Osaaminen on myös keskiössä, kun puhutaan työllisyydestä, yhteiskunnan rakennemuutoksesta ja työhyvinvoinnista. Osaaminen on paras vastaus ilmastonmuutoksen ja teknologian kehityksen aikaansaamaan työn murrokseen.

Oppimisen varaan rakentuvassa työelämässä lainsäädännön ja sopimusten on tuettava kaikkien työntekijäryhmien osaamisen karttumista sukupuolesta, iästä ja työtehtävistä riippumatta.

Osaaminen tuo turvaa

Arviolta miljoonan työikäisen suomalaisen osaaminen vaatii päivittämistä. Ajantasainen osaaminen tuo yksilölle turvaa työelämän muutoksissa. Laajempi osallistuminen tutkinnon jälkeiseen koulutukseen työuran aikana vauhdittaisi osaamisen kehittämistä myös työpaikoilla. Sen vuoksi kynnystä hakeutua koulutukseen on madallettava.

Yhteistyöllä löydetään ratkaisuja

Työpaikka on keskeinen oppimisen paikka. Työn on kannustettava osaamisen lisäämiseen, mahdollistettava uuden osaamisen hyödyntäminen ja palkittava siitä. Jokaisen työntekijän koulutustarpeita on arvioitava säännöllisesti henkilökohtaisin osaamiskartoituksin. Työnantaja laatii vuosittain kattavan koulutussuunnitelman.

Osaamisen kehittymisen kautta työyhteisöissä syntyvät uudet paremmat tuotteet ja työtavat. Työyhteisö voi hyvin ja toimii tuottavasti, kun sen kaikkien jäsenten osaaminen on kunnossa ja yhteistyöllä saadaan aikaan tuloksia, joihin kukaan ei yksin yltäisi.

Oppivelvollisuuden pidentäminen

Kaikkien peruskoulun päättäneiden on suoritettava vähintään toisen asteen tutkinto ja sen pitää olla maksuton. Ratkaisu tähän on oppivelvollisuusiän pidentäminen. Uudistus maksaisi itsensä takaisin korkeampana työllisyytenä ja vähäisempänä syrjäytymisenä. Oppivelvollisuuden pidentäminen parantaisi erityisesti miesten tasa-arvoa, koska pojat jäävät jälkeen oppimistuloksissa jo peruskoulussa.

Oppivelvollisuusiän pienentäminen