Verohallinnon ohje koulutusmenojen verovähennyskelpoisuudesta henkilöverotuksessa

Koulutuksella on kansantalouden tuottavuutta parantava vaikutus. Suomi ei voi kilpailla halvoilla työvoimakustannuksilla, joten suomalaisen työvoiman koulutuksella ja osaamisella on suuri merkitys kansantalouden kilpailukyvyn kannalta. Myös työntekijöiden kannalta koulutus on parasta muutosturvaa.

Koulutusmenojen verovähennyskelpoisuuden omassa henkilöverotuksessa tulisi olla verovelvollisen kannalta selkeätä. Verovelvollisen kannalta nykyinen oikeustapauksiin perustuva käytäntö koulutusmenojen verovähennys-kelpoisuudesta on epäselvä. Tuloverolaissa tulisi olla selkeästi todettu, mitä koulutusmenoja on mahdollista vähentää omassa henkilöverotuksessa. Myös työnantajan kustantaman koulutuksen verotuskohtelun tulisi selkeätä, jotta työnantajan kustantama koulutus ei muutu jälkikäteen työntekijän verotettavaksi eduksi.

Nykyisessä verohallinnon ohjeistuksessa tulkinnanvaraisuutta aiheuttaa myös se, katsotaanko koulutus uraa edistäväksi tai työmarkkina-asemaa parantavaksi. Tältä osin väljempi tulkinta olisi paikallaan, jotta työvoiman koulutus- ja osaamistasoa saataisiin nostettua.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry katsoo muilta osin verohallinnon ohjeet koulutusmenojen verovähennyskelpoisuudesta toimiviksi.