Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän (OKM 2012:6) ehdotukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö

STTK on tyytyväinen tuntijakouudistusta valmistelleen virkamiesryhmän esitykseen. STTK haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin ja niiden toteutumiseen.

STTK pitää erityisen hyvänä panostuksia äidinkieleen ja yhteiskuntaoppiin. Luku- ja kirjoitustaito sekä kriittinen ajattelutaito ovat oppimisen perusedellytyksiä kaikissa oppiaineissa. Erityisesti poikien ja tyttöjen väliset erot äidinkielessä ja kirjallisuudessa ovat suuria ja ongelmaan pitää puuttua. Yhteiskuntaopin aloittaminen jo 5-6. vuosiluokilla on tervetullut uudistus. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten kiinnostuksen herättämiseen yhteiskunnallisista asioista.

Nivelkohtien yhtenäistäminen on hyvä ja tarpeellinen esitys. Se selkeyttää tuntijakoa ja turvaa yhdenvertaisuutta erikokoisten koulujen ja alueiden välillä. Tuntimäärien tasaaminen on myös perusteltua. Nykyisessä mallissa oleva ero 6. ja 7. luokan välissä on liian suuri. Yläluokkien oppilailta voidaan odottaa myös enemmän ajankäyttöä kotitehtäviin ja muuhun itsenäiseen opiskeluun.

STTK on erityisen huolestunut B2-kielen opiskelijoiden määrän romahtamisesta. Myös A2-kieltä opiskelevien määrä on valitettavan pieni. Nykypäivän ja tulevaisuuden työelämä vaatii laajaa kielipohjaa kaikilla aloilla. Kieltenopetuksen tukeminen kuntia kannustavalla erityisavustuksella on hyvä esitys. Erityisrahoituksen turvaaminen pitkällä aikavälillä on kriittinen tekijä, johon pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Taide- ja taitoaineiden lisääminen on tervetullut uudistus. Kädentaitojen ja luovuuden lisääminen kaikille oppilaille on tärkeää. Näitä taitoja tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Liikunnan lisäämiselle on lisäksi selkeä kansanterveydellinen peruste.

STTK ymmärtää, että vähimmäistuntimäärän nostaminen nyt käsittelyssä olevan uudistuksen osana ei onnistu. Vähimmäistuntimäärän nostaminen on kuitenkin välttämätöntä tulevaisuudessa. Suomalaisilla koululaisilla on lyhyemmät koulupäivät kuin muualla Euroopassa ja tarve tuntimäärän nostamiselle on ilmeinen. Taloudellinen tilanne ei saa olla este pitkällä aikavälillä tuntimäärän nostamiselle.