Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi työttömyysturvalain ym. muuttamisesta

Hallituksen esityksellä pyritään nopeuttamaan työn vastaanottamista ja lyhentämään työttömyysjaksoja. Tavoitetta voidaan pitää oikeana mutta STTK ei kannata esityksessä ehdotettuja tiukennuksia työn vastaanottovelvollisuuteen ja suhtautuu kriittisesti hallituksen aikeisiin kiristää työnhakijoiden velvollisuutta ottaa työtä vastaan.

Suurin ongelma työmarkkinoilla on työpaikkojen puute. STTK katsoo, että työn vastaanottovelvoitteen tiukennukset ja sanktioiden lisääminen eivät ole tarkoituksenmukainen ja oikea tapa parantaa työllisyyttä. Työnhakijoille on jo nykyisin asetettu tiukat vaatimukset työn vastaanottamiseen. Hallituksen esityksessä työn vastaanottovelvollisuutta tiukennettaisiin edelleen:

• Luopumalla työstä kieltäytymistä koskevasta tulo- ja kuluvertailusta kokoaikatyön osalta.
• Edellyttämällä oman auton käyttöä työmatkoihin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella.
• Ammattitaitosuojan poistamisella, jos työnhakijalle ei ole oman alan työtä tarjolla.
• Pidentämällä korvauksetonta määräaikaa 90 päivään tilanteissa, joissa henkilö kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että työnhakijalle voitaisiin jatkossa asettaa korvaukseton määräaika hänen kieltäytyessään palvelusta, vaikka kyseisestä palvelusta ei olisi sovittu työllistymissuunnitelmassa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että työnhakijalla olisi pätevä syy kieltäytyä tulo- ja kuluvertailun perusteella vain osa-aikaisesta työstä. STTK ei hyväksy ehdotettua muutosta.

Esityksen mukaan työnhakijalla olisi jatkossa velvollisuus ottaa vastaan myös sellaista kokoaikatyötä, josta maksettava palkka työn vastaanottamisesta aiheutuneiden kustannusten jälkeen on pienempi kuin henkilölle maksettava työttömyysetuus. Tämä ei lisäisi työnteon kannustavuutta eikä työttömien ja heidän perheidensä toimeentuloa. Muutos ei lisäisi myöskään työpaikkojen määrää. Mikäli muutos kuitenkin tehdään, olisi vastaanottovelvollisuuden tiukennus rajattava koskemaan vain niitä kokoaikatöitä, jotka selkeästi turvaavat kaikille työnhakijoille tarpeeksi vahvan ja pysyväluonteisen toimeentulon.

Hallituksen esityksessä laajennetaan velvollisuutta käyttää omaa autoa työmatkoihin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. STTK ei kannata esitettyä muutosta, koska muutos ei olisi työnhakijoiden kannalta tasapuolinen. Mikäli työttömiä kuitenkin velvoitetaan oman auton käyttöön työn vastaanottamiseksi, työmatkakulujen vähentämisessä verotuksessa tulisi vastaavasti sallia kulujen vähentäminen oman auton käytön mukaan.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että TE-toimisto voisi poistaa kolmen kuukauden ammattitaitosuojan, jos TE-toimiston arvion mukaan työttömälle ei ole tarjolla oman alan työtä. STTK ei kannata ehdotettua muutosta. Esityksen mukaan TE-toimiston olisi ainoastaan ilmoitettava työnhakijalle siitä, että hänen ammattitaitosuojansa on poistettu eikä ammattitaitosuojan poistaminen edellyttäisi työnhakijan kuulemista. Esityksessä ei ole myöskään täsmennetty sitä, miten TE-toimiston on tutkittava ja osoitettava se, ettei työnhakijalle ole tarjolla oman alan työtä. Esityksessä ei ole huomioitu riittävästi työttömien oikeusturvaa, joka voi vaarantua muutoksen johdosta. STTK pitää tärkeänä, että TE-toimistojen harkinnalle asetettaisiin selkeät, kaikkia työnhakijoita tasapuolisesti kohtelevat kriteerit ja että viranomaisen päätökset olisivat aina perusteltuja.

Hallituksen esityksessä tiukennettaisiin työttömien velvollisuutta osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Työnhakijalle voitaisiin jatkossa asettaa korvaukseton määräaika hänen kieltäytyessään palvelusta, vaikka kyseisestä palvelusta ei olisi sovittu hänen kanssaan työllistymissuunnitelmassa. STTK ei pidä perusteltuna, että TE-toimisto voisi määrätä työnhakijan osallistumaan palveluun kuulematta häntä asiassa. TE-toimistojen olisi syytä sopia palveluista työnhakijan kanssa. On tärkeää, että työnhakijalle tarjottaisiin ensisijaisesti juuri niitä työvoimapalveluita, jotka parhaiten parantavat hänen työllistymismahdollisuuksiaan.

Hallituksen esityksessä ehdotetuilla muutoksilla pyritään korostamaan lähinnä työttömyysturvan vastikkeellisuutta ja työttömän velvollisuutta hakea työtä. STTK katsoo, että työvoimahallinnon resursseja olisi syytä suunnata työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän kasvattamisen sijaan TE-toimiston palveluihin ja työnvälitykseen. STTK:n mielestä sanktioiden ja velvoitteiden sijaan olisi lisättävä erilaisten kannusteiden ja bonusten käyttöä työllistymisen tukemiseksi. Työllisyyden parantamiseksi olisi tärkeää panostaa nykyistä enemmän aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Myös työnhakijoiden työmatkakuluihin olisi kiinnitettävä huomiota. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi resursseja olisi syytä kohdentaa ensisijaisesti vaikeasti työllistyville, joiden liikkuvuus tarvitsee kannusteita. Liikkuvuusavustusta tulisi kehittää erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta. Vaihtoehtoisesti verotuksessa työmatkoihin voitaisiin myöntää erillinen verosta tehtävä vähennys. Kannustavuuden parantaminen edellyttäisi sosiaaliturvan ja verotuksen kokonaisvaltaista tarkastelua eri elementtien ja kohderyhmien osalta. Pieni- ja keskituloisten työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi verotuksessa tulisi kehittää työtuloon kohdentuvaa vähennysjärjestelmää. Myös asumistuen tulotarkistuksen voimaantulon myöhentäminen voisi parantaa kannustavuutta.

Hallituksen esityksessä todetaan, että muutosten taloudelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Myös työllisyysvaikutuksia pidetään epävarmoina ja työllisyysvaikutukset arvioidaan esityksessä vähäisiksi. STTK pitää perusteltuna, että ehdotetuista työn vastaanottovelvollisuutta koskevista tiukennuksista luovuttaisiin, koska ne voivat johtaa työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksen ja yksittäisten työnhakijoiden kannalta kohtuuttomiin seurauksiin.