Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistus

Ympäristöministeriö

”Vähemmästä viisaammin” –ohjelman ehdotukset ovat tarpeellisia ja kannatettavia. Kulutus ja tuotanto aiheuttavat kasvihuonepäästöjä ja ympäristöhaittoja. Pohjoismaiden pyrkimys toimia edelläkävijänä energiatehokkuudessa ja ylipäätään kestävässä kehityksessä, on kannatettava.

Työryhmän ehdotukset keskittyvät pääosin kuluttajien asennemuokkaukseen, neuvontaan ja erilaisten ohjauskeinojen kehittämiseen on tarpeen, mutta vaikutuksiltaan usein melko hidas ja vähätehoinen. Kestävää kulutusta ja tuotantoa pitäisi rohkeammin edistää myös muilla keinoin, jota ovat taloudelliset ohjauskeinot sekä säädösohjaus. Taloudellisen ohjauksen keinoja työryhmän esityksessä on, mutta ne jäävät melko epätäsmällisiksi. Ne ehdotukset, joita on täsmennetty eniten liittyvät työmatkaliikenteen veroinsentiiveihin. Niihin on tarpeen puuttua, mutta tällöin liikutaan työmarkkinoiden sopimustoiminnan alueella, jolloin tehokkain tapa edetä asiassa olisi ollut tehdä esityksiä sopimustoiminnan suuntaan.

Ylipäätään työmarkkinat ja työpaikat jäävät selvityksessä melko totaalisesti toimenpide-esitysten ulkopuolelle. Tuotannossa voidaan monin tavoin edistää kasvihuonepäästöjen vähentämistä. Palkkausjärjestelmää voidaan kehittää päästöjen vähentämistä kannustavaan suuntaan. Myös työaikajärjestelyillä on merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta. Muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Työryhmän olisi suonut tarttuvan rohkeammin suomalaisiin työmarkkinoihin. Tavassa tehdä työtä ja palkkausjärjestelmiä kehittämällä olisi paljon mahdollisuuksia vähentää kasvuhuonepäästöjä. Tältä osin työryhmä ei tehnyt juurikaan ehdotuksia.

Jo tällaisenaan ehdotusten toteuttaminen vie Suomea oikeaan suuntaan kestävän kehityksen edistämisessä.