Ehdotus koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM

Yleistä

STTK pitää koulutuksellisen tasa-arvon parantamista ensiarvoisen tärkeänä toimenpiteenä. Nyt esitetty työryhmän raportti on onnistunut kuvaamaan onnistuneesti koulutusjärjestelmämme epäkohtia. Varsinkin nykytilan taustoitus tutkimustiedon kautta on parantanut raporttia aikaisempiin kuulemistilaisuuksissa esiteltyihin versioihin verrattuna. Toimenpiteet on selkeästi koottu ja ne ovat pääosin kannatettavia.

STTK pitää hyvänä, että raportissa on tarkasteltu sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa että yhdenvertaisuutta. Molemmat ovat erittäin tärkeitä, mutta näihin kahteen asiaan liittyvien epäkohtien korjaaminen saattavat vaatia erilaisia toimenpiteitä.

Esiopetus

STTK kannattaa esiopetuksen säätämistä velvoittavaksi. Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava, että esiopetuspalvelut tarjotaan riittävän lähellä lasten asuinpaikkaa. Syrjäseutujen lapsilla matkustusajat eivät saa venyä kohtuuttomiksi.

Perusaste

Osaamisen pohja tulevaisuudelle rakennetaan peruskoulussa. Raportissa on nostettu esiin tärkeitä kipukohtia, joihin pitää reagoida välittömästi. Ryhmäkokojen enimmäiskokojen säätäminen on perusteltua. Uudistuksessa pitää huolehtia myös muun henkilöstön, kuten esimerkiksi koulunkäyntiavustajien, resurssointi. Toimenpide-ehdotuksessa kolme esitetään myös yhdessä yliopistojen kanssa aloitettava kehityshanke. Esitys on perusteltu, mutta hankkeeseen pitää ehdottomasti mukaan ottaa myös ammattikorkeakoulut, joissa on alan koulutusta. Lisäksi hankkeen laajentaminen toisen asteen piiriin on tarpeellista. Ammatillisen koulutuksen puolelta valmistuu runsaasti lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia, joiden osaamista tunnistaa ja vaikuttaa koulutuksellisen tasa-arvon epäkohtiin pitää kehittää systemaattisesti. Sama asia tulee esille myös muissa toimenpideohjelmissa kuten esimerkiksi toimenpiteessä 5. Kaikkien lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten osaamiseen pitää kuulua yllä mainitut osaamiskokonaisuudet.

Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin

Nuorten saamiseksi koulutukseen ja työelämään on syytä valmistella oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella. Muutos velvoittaisi yhteiskunnan järjestämään koulutuspaikan kaikille nuorille. Yhdeksän vuoden oppivelvollisuuden säätämisen jälkeen yhteiskunta, koulutusjärjestelmä ja työelämä ovat muuttuneet. Oppivelvollisuuden pidentämistä pitää tarkastella nykypäivän käytäntöön nojaten. Pidennetty oppivelvollisuus ei saa johtaa ongelmien siirtämiseen vuodella, vaan toimenpiteiden pitää olla aidosti nuoria jatkokoulutukseen kannustavia. Luonnollinen siirtymä on subjektiivisen oikeuden kautta oppivelvollisuuden pidentämisen tietyn ajanjakson kuluessa.

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhtenäistäminen on erittäin tärkeää. Nykytilanne on erittäin sekava ja kaikki toimenpiteet eivät ohjaa nuoria jatko-opintoihin tehokkaasti. Työpajatoiminnan pitää olla selkeästi jatko-opintoihin ohjaavaa ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen järjestäjiin pitää olla vahva.

Toisen asteen yhteistyö

Toisen asteen koulutusten yhteistyötä pitää kehittää. Joustavat opintomahdollisuudet lukioiden ja ammatillisen koulutuksen välillä pitää mahdollistaa kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi lukion oppimäärää suorittavan pitää olla mahdollista opiskella esimerkiksi tekniikan perusteita, jos hän suunnittelee opiskelua ammattikorkeakoulun tekniikan aloilla. Toisaalta ammatillisen koulutuksen opiskelija kannattaa opiskella esimerkiksi matematiikkaa ja luonnontieteitä lukiosta, jos tulevaisuudessa aikoo jatkaa opintoja sosiaali- ja terveysalalla tai tekniikan alalla. Monipuolinen osaaminen lyhentää opiskeluaikoja ja lisää nuorten työelämätaitoja. Yhteistyö mahdollistaa kattavan toisen asteen koulutusverkoston ylläpitämisen koko maassa.

Lukio

Ehdotetut toimenpiteet ovat hyviä. Lukion pitää tarjota jatkossakin laajat yleissivistävät tiedot ja taidot riippumatta lukion sijainnista tai opiskelija-aineksesta. Tulevan lukiouudistuksen yhteydessä pitää tarkastella onko erikoistuminen mennyt jo liian pitkälle yleissivistyksen kustannuksella.

Ammatillinen koulutus

STTK laati yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteiset ehdotukset lokakuussa 2012 nuorten koulutukseen ja työelämään pääsyn kehittämiseksi. Työmarkkinajärjestöjen esitykset ovat samansuuntaisia kuin nyt raportissa esitetyt. Työelämäyhteistyön kehittäminen on avainasemassa. Modulaarisuutta pitää kehittää, mutta kokonaisen tutkinnon suorittaminen pitää olla kaikilla aloilla ehdottomasti ensisijainen tavoite. Tietyillä aloilla, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tutkintojen osat eivät anna riittävää osaamista ja ovat suuri vaara potilas- ja asiakasturvallisuudelle.

Korkeakoulutus

Korkeakoulujen tutkintorakenteen tarkasteleminen on tarpeellista ja tätä työtä tehdään nyt useissa OKM:n perustamissa työryhmissä. Avoimen korkeakoulun kehittäminen on yksi keino lisätä korkeakoulutusta. STTK pitää erittäin kannatettavana kahteen hakukertaan vuodessa korkeakouluissa. Myös joustavia menetelmiä päästä opiskelemaan muina aikoina pitää kehittää systemaattisesti. Kielikoulutuksen puutteet kaikilla koulutusasteilla on suuri epätasa-arvoa aiheuttava tekijä. Pienillä panostuksilla kotimaisten kielten ja kulttuurin opetukseen voitaisiin tasoittaa tietä suurelle joukolle maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille.

Lisäpisteet ja kiintiöt sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjinä vaatii tarkempaa tutkimusta. STTK pitää kummallisena lähestymistapaa, jossa kiintiöitä ja lisäpisteitä tulisi vain naisvaltaisille aloille. STTK kannattaa selvityshenkilön asettamista, mutta tarkastelun pitää ulottaa kaikille aloille. Tämä voi vaatia erillisiä osahankkeita, mutta se on välttämätöntä kokonaisuuden kannalta. Selvityshenkilön toimeksiannon pitää sisältää myös muiden keinojen etsimisen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Lisäpisteet ja kiintiöt vaikutukset voivat olla erilaisia eri aloilla ja tämä tarkastelu on välttämätöntä ennen kuin päätöksiä voidaan tehdä.

Raportissa kiinnitetään runsaasti huomiota ns. nivelkohtiin koulutusten välissä. STTK pitää tärkeänä, että myös opetussisältöihin ja muotoihin kiinnitetään huomiota kaikilla koulutustasoilla. Tutkimusten mukaan saman koulutuksen saaneet hakeutuvat erilaisiin tehtäviin sukupuolen mukaan. Korkeakoulujen ja oppilaitosten pitää kiinnittää huomiota entistä enemmän tutkintojen sisällä vaikuttaviin niin sanottuihin piilo-opetussuunnitelmiin. Esimerkiksi työelämäharjoitteluissa ja työelämän vierailevien luennoitsijoiden valinnassa pitää pystyä murtamaan työelämässä vallitsevia normeja, jotka vaikuttavat valmistuvien sijoittumiseen työelämään.

Aikuiskoulutus

Lisäpisteiden antaminen nuorille ammatilliseen koulutukseen pyrkiessä on hyvä asia, mutta se ei saa vaikuttaa aikuisten ammatillisen koulutuksen tarjontaan. Nopeasti muuttuva maailma asettaa kaikille suuria vaatimuksia osaamisen kehittämiseen. Osalle tämä tarkoittaa kokonaan uuden tutkinnon suorittamista, jotta työllistyminen jatkossakin on mahdollista.

Avoin korkeakoulu vaatii kehittämistä molemmilla korkeakoulusektoreilla. Nykyinen tarjonta ja opetusmuodot ja –ajat eivät palvele riittävästi työssäkäyviä. Avoimen korkeakoulun väylää tutkintoon johtavana koulutuksena pitää kehittää, mutta nykyinen sisäänottomalli pääsykokeineen on jatkossakin niin sanottu pääväylä korkeakouluihin.

Oppilas- ja opiskelijahuolto

STTK pitää esitettyjä toimenpiteitä tarpeellisina. Opiskeluhuollon turvaamiseen pitää kytkeä vahvasti myös YTHS. STTK lausuu erikseen oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädännön uudistuksesta.

Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat opiskelijat

Tutkimustulokset lasten ja nuorten vaatimasta erityistuesta ovat hälyttäviä. Pääpaino pitää olla mahdollisimman varhaisessa tuessa. STTK pitää erittäin hyvänä, että myös tukea ja ohjausta tarvitsevat aikuiset on huomioitu raportissa.

Sukupuolitietoinen työelämä

Sukupuolitietoista työelämää on käsitelty raportissa varsin ohuesti. STTK kannattaa yhteistyöhankkeen käynnistämistä. Aiheeseen liittyen on tehty jo runsaasti selvityksiä ja muistioita. Hankkeen pitää tähdätä konkreettisiin toimiin, joilla käytäntöjä saadaan aidosti muutettua.