Tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu yhteiskunnan ja työelämän perusarvo. Palkkauksen tasa-arvo on kuitenkin jäänyt asetetuista tavoitteista ja viimeisten vuosikymmenen aikana edistys on lähes pysähtynyt. Mielestämme samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Kyse on perusoikeudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta läpi työelämän sekä vielä siirryttäessä työelämästä eläkkeellekin.
Työelämän tasa-arvo on sijoitus tulevaisuuteen, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Tasa-arvo on kaikkien resurssien täysimääräistä hyödyntämistä ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan, sukupuoliseen suuntautumiseen tai terveydentilaan katsomatta. Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet työhön ja urakehitykseen.

Sukupuolten välisen palkkaeron poistaminen on meille tärkeä tavoite. Palkkaeroon on monia syitä. Miesvaltaisilla aloilla maksetaan parempaa palkkaa kuin naisvaltaisilla aloilla, samaa työtehtävää hoitavat naiset saavat keskimäärin pienempää palkkaa kuin mieskollegansa ja naisten eteneminen työelämässä on miehiä hitaampaa. Naisten osuus koulutetusta työvoimasta on kasvanut, mutta koulutus ei kuitenkaan näy riittävästi palkkauksessa. Naiset käyttävät yhä valtaosan perhevapaista. Tämä heikentää naisten ura- ja palkkakehitystä sekä heikentää naisten palkkaamista vakituisiin työsuhteisiin. Pitkät poissaolot työelämästä heikentävät myös naisten työeläkkeitä. STTK:n tavoitteena on, että perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin naisten ja miesten kesken. Uskomme, että iso harppaus työelämän tasa-arvon edistämisessä vaatii perhevapaajärjestelmän uudistamista. STTK kannattaa perhevapaisiin 6+6+6 –mallia, jossa molemmilla vanhemmilla on oma kuuden kuukauden perhevapaa ja yksi vapaajakso olisi jaettavissa vanhempien kesken.

Ikä ei voi olla palkkauksen peruste, sillä elämisen kustannukset ovat meille kaikille samat. Työehtosopimusten ja lakien puitteissa on jo nyt mahdollista maksaa palkkaa osaamisen, ammattitaidon ja tehtävien vaativuuden mukaisesti. Palkka nousee, kun kokemus ja osaaminen karttuvat. Emme halua työmarkkinoille ikään perustuvaa, epäoikeudenmukaista kastijärjestelmää. Se heikentäisi nuorten toimeentuloa, sekä ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja tulevia eläkkeitä.

Jotta Suomi ja suomalaiset menestyvät myös tulevaisuudessa tulee yhteiskunnan mahdollistaa toimiva ja tehokas taloudellinen ympäristö, jossa yritykset voivat hyvin ja uusia työpaikkoja
syntyy. On koko yhteiskunnan etu, että kaikilla suomalaisilla on työtä ja voimme tasaveroisesti osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Kannatamme tasaista tulonjakoa ja kestävää veropolitiikkaa, jolla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kaikille suomalaisille.

Suomen elinkeinorakenne kaipaa uudistusta ja monipuolistamista. Keskeiset vientialamme ovat voimakkaassa murroksessa. Emme menesty kansainvälisessä kilpailussa polkemalla työn ja tuotteiden hintoja, vaan tuottamalla markkinoille kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja. Tämä vaatii aivan uudenlaista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä julkisen ja yksityisen sektorin joustavaa yhteistyötä. Muutos vaatii myös hallittua riskinottoa ja uskallusta. Esimerkiksi julkisen sektorin korkeatasoisista palveluista voi syntyä tulevaisuuden kaupallinen vientituote.

Suomi tarvitsee uusia ja ennakkoluulottomia toimintamalleja, jotka hyödyntävät yhteiskunnan ja elinkeinoelämän olemassa olevia vahvuuksia. Tehokkaiden hyvinvointipalvelujen, toimivan infrastruktuurin, korkea osaamisen, ekotehokkaan energiapolitiikan ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen kautta syntyy myös tulevaisuuden kasvu.

We all grow older and as the share of the population in working age decreases, it is necessary that our working careers become longer and more coherent. Thus we ensure that there are enough workers in the labour market and that tax revenue and social insurance payments cover the expenses of comprehensive public services and social security. We also need to guarantee sufficient pensions for ourselves and future generations.

It is our goal to lengthen working careers through improving the quality of working life and people’s working ability. Working life should support one’s health, not the opposite, so that our working ability remains better for longer. Proper occupational health services, a safe and healthy working environment, a possibility for flexible working hours, job alternation leaves, family leaves, part time work and part time pension support our working ability in different circumstances and prevent involuntary career breaks of longer duration.

Long absences from working life often weaken one’s professional abilities and readiness to learn new things. In the rapidly changing labour market updating one’s professional skills should be a matter of course. A skilled professional is able to adapt to the changing requirements of working life and to adopt new skills throughout his or her career.

The fluency of cooperation, the sensible distribution of work and a good atmosphere at the work place all facilitate longer working careers. In thriving work communities employees are happy and efficient. Each and everyone of us is responsible for the wellbeing of our work community.

Employees should be treated equally and impartially regardless of their age, gender, ethnic origin, religious persuasion and sexual orientation and the form of employment. The basic rules, rights and responsibilities must be the same for everyone.

Working life is going through a transformation. Temporary and part time employment and lease work have become more common. In the economic structural change employers are sometimes forced to resort to dismissals and layoffs. Regardless of this, personnel policy must be planned and responsible. In the future Finland’s competitiveness depends on our ability to develop working life, to encourage creativity and to renew our professional skills.

We don’t accept that the risks concerning the sufficiency of work are imposed on the employee nor that the form of employment is used to bypass the protection against dismissal. We want to develop legislation to ensure that the form of employment does not enable the unequal treatment of employees. Social security should be made more flexible and compatible with diverse and short-term employment so that working is always profitable. Workers also need a more comprehensive income support during employment transitions.

In a good workplace there’s an open, equal and encouraging atmosphere and the management culture is of high quality. Defining clearly the work tasks and responsibilities prevents conflicts. In a good working community there’s a zero-tolerance for discrimination and bullying, and every employee has a chance to feel equal amongst his or her co-workers. We take part in improving the Finnish working life through legislation, agreement activities and education. A good working life is everyone’s concern.

 

In Finland working and earned income form the basis of one’s subsistence even when the person is not working. Earnings-related pension, disability pension, earnings-related unemployment security and employees’ group life insurance are all based on the salary we have earned while working. Our social security system and pension scheme are to a large extent paid by the wage earners. It is thus important that we participate in the decision making concerning these.

In the Finnish welfare model people are looked after. The social security system must ensure the sufficient subsistence of every citizen regardless of their situation in life, for example, during times of unemployment, illness, studying, family leaves and old age. Social security is not to be considered an expense and burden but something that creates security and justice in society. We want to develop the social security system to make it more encouraging and accomodating for individual needs and challenges. Working and encouraging people to work must be the foundation of our social security in future, too.

We have a functional earnings-related pension scheme in place and there’s no need for any major alterations. However, the pension scheme must develop to meet the demands of changing society to ensure our ability to pay the pensions in future, too. Longer life expectancies and ageing population are the main challenges faced by our earnings-related pension scheme. It is the goal of STTK that the financing of the earnings-related pensions would be balanced as soon as possible. That way young people, too, could rely on having a pension. Longer working careers are required both to prevent the level of earnings-related pensions from falling as life expectancies rise and to ensure sufficient tax revenue to cover the costs of welfare services.

It is the nature of the earnings-related pension scheme that the realization of retirement plans is carried out by several authorised pension providers. The decentralization serves to ensure that the risks involved in investing the pension funds are not all in the same hands and that the funds are invested in a way that secures the earnings-related pensions. The competition created by decentralization should improve the services and make the system more efficient.

Joining a trade union is an opportunity that benefits every employee. Membership provides security when working life doesn’t go to plan. Unions also guarantee that many benefits that we take for granted today,  for example, eight-hour working day, annual holidays and overtime pay, will be there in future, too. The majority of the Finnish wage earners belong to a union and the unemployment fund of their own line of work. The strength of the wage earners thus stems from cooperation: compared to one individual worker the representative of thousands or even dozens of thousands of workers has more leverage in negotiations on working conditions.

Trade unions negotiate on salaries and other terms of employment, help their members with the interpretation of laws and contracts, and provide legal aid free of charge. A member of a trade union is also  entitled to the protection of his or her professional interests, earnings-related unemployment security and assistance from the shop steward and the industrial safety officer at the workplace. Together with the trade union, employees can make changes in their workplace. Everyone has a chance to take part in this process.

The Finnish labour market system is based on agreements and conciliation. The basis of the Finnish agreements consists of the general agreements and recommendations of the International Labour Organization ILO. In Finland the laws regulating working life are the result of the long-standing influencing efforts of the trade unions. Efficient lobbying for the wage earner requires cooperation between the labour organizations and employers’ organizations, the state and stakeholders. Together we make Finland a country where it’s good to work and live.

 

Suomi elää nyt ja jatkossa korkeasta osaamisesta. Siihen perustuu Suomen kilpailukyky, työelämän tuottavuuden kasvu sekä yhteiskunnan ja yksilön taloudellinen hyvinvointi. Tietoon perustuva talous vaatii jatkuvaa kehittymistä ja uusien ajatusten löytämistä. Koulutus laajentaa näköalojamme. Se luo uusia tapoja katsoa maailmaa ja omaa työtä. Osaamisen kautta syntyvät uudet paremmat tuotteet ja työtavat.

Osaaminen on keskiössä myös kun puhutaan työurien pidentämisestä, yhteiskunnan rakennemuutoksesta ja työhyvinvoinnista. Koulutuksen on laskettu pidentävän työuria jopa kuudella vuodella. Ajantasainen osaaminen tuo yksilölle turvaa muuttuvassa työelämässä. Työyhteisö voi hyvin ja toimii tuottavasti, kun sen kaikkien jäsenten osaaminen on kunnossa ja yhteistyöllä saadaan aikaan tuloksia, joihin kukaan ei yksin yltäisi. Ammatillisen ja korkeakoulutuksen on annettava työllistymiseen tarvittava osaaminen. Tutkintoihin tulee sisältyä myös sellaista yleissivistävää osaamista, joka ei ole sidoksissa yhteen alaan.

Oppimisen varaan rakentuvassa työelämässä lainsäädännön ja sopimusten tulee tukea kaikkien työntekijäryhmien osaamisen karttumista sukupuolesta, iästä ja työtehtävistä riippumatta. Työpaikka on keskeinen oppimisen paikka. Työn pitää kannustaa osaamisen lisäämiseen, mahdollistaa uuden osaamisen hyödyntäminen sekä palkita siitä. Haluamme, että jokaisen työntekijän koulutustarpeita arvioidaan säännöllisesti henkilökohtaisin osaamiskartoituksin. Jokainen työntekijä voi käyttää vuodessa vähintään kolme päivää työnantajan tarpeita vastaavaan koulutukseen. Tätä varten työnantaja laatii vuosittain kattavan koulutussuunnitelman.

Every employee must be able to participate in the development of the work community, to influence its quality and atmosphere. Members of the work community cooperate to create the kind of working life in which the atmosphere is content and considerate. We support this with agreements and up-to-date legislation.

Working life is in constant transformation and this shows in the practices of both working and management. The significance of cooperation and trust are emphasized. Appreciating employees’ opinions must be the starting point for developing working life. A chance to have a say in one’s own work makes working more meaningful and productive. Innovations are made by people who enjoy their work and feel that it’s sensible.

Employees can exercise influence through a cooperation procedure in which the shop steward or an elected official represents the views and wishes of the personnel. As representatives elected by the personnel, their task is to further the interests of the work community and workplace.  Employers maintain and improve the professional competence of employees by producing an annual personnel plan and a statement of training objectives. The representatives of the personnel have a central role in composing these documents.