Sopimus- ja neuvottelutoiminta on edunvalvontamme ydintä. STTK:laiset liitot neuvottelevat jäsentensä työehdoista – kuten palkoista, työajoista ja vuosilomasta – yhteensä yli sadalla sopimusalalla. Palkansaajien ostovoimasta on tärkeää pitää huolta. Se ylläpitää yksityistä kulutusta, joka on kivijalka monen yrityksen toiminnalle. Veropolitiikan on tuettava palkkatyön tekemistä.
Keskitetyillä palkkaratkaisuilla on ollut tärkeä sijansa suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa. Keskitetyt sopimukset ovat tuoneet Suomen työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta silloin, kun sitä on tarvittu. Kannatamme keskitettyjen sopimusten pitämistä sopimuspolitiikan keinovalikossa jatkossakin.

Suomi hyötyy, jos talous- ja työmarkkinapolitiikkaa pystytään tulevaisuudessakin sovittamaan yhteen. Hyvin toimiva koordinaatio on kilpailuetu Suomelle ja vahvuus, jota harvalla maalla on. Tästä on mielestämme pidettävä kiinni.

Suomen kilpailukyky edellyttää uutta kasvua ja uudistumista. Suomalaisilla yrityksillä ja työmarkkinajärjestöillä on tässä erityinen vastuu. On luotava uusi suomalainen työmarkkinamalli, jossa paikallis-, liitto- ja keskusjärjestötason roolit ovat selkeät. Myös työyhteisöjen toimivuuteen ja luottamuksen vahvistamiseen työpaikoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työelämän kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskiössä, sillä ilman motivoituneita ja hyvinvoivia työntekijöitä ei synny uutta. Palkitsemisen tulee olla oikeudenmukaista ja palkitsemisessa on huomioitava kaikki työyhteisön jäsenet.

Tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu yhteiskunnan ja työelämän perusarvo. Palkkauksen tasa-arvo on kuitenkin jäänyt asetetuista tavoitteista ja viimeisten vuosikymmenen aikana edistys on lähes pysähtynyt. Mielestämme samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Kyse on perusoikeudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta läpi työelämän sekä vielä siirryttäessä työelämästä eläkkeellekin.
Työelämän tasa-arvo on sijoitus tulevaisuuteen, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Tasa-arvo on kaikkien resurssien täysimääräistä hyödyntämistä ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan, sukupuoliseen suuntautumiseen tai terveydentilaan katsomatta. Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet työhön ja urakehitykseen.

Sukupuolten välisen palkkaeron poistaminen on meille tärkeä tavoite. Palkkaeroon on monia syitä. Miesvaltaisilla aloilla maksetaan parempaa palkkaa kuin naisvaltaisilla aloilla, samaa työtehtävää hoitavat naiset saavat keskimäärin pienempää palkkaa kuin mieskollegansa ja naisten eteneminen työelämässä on miehiä hitaampaa. Naisten osuus koulutetusta työvoimasta on kasvanut, mutta koulutus ei kuitenkaan näy riittävästi palkkauksessa. Naiset käyttävät yhä valtaosan perhevapaista. Tämä heikentää naisten ura- ja palkkakehitystä sekä heikentää naisten palkkaamista vakituisiin työsuhteisiin. Pitkät poissaolot työelämästä heikentävät myös naisten työeläkkeitä. STTK:n tavoitteena on, että perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin naisten ja miesten kesken. Uskomme, että iso harppaus työelämän tasa-arvon edistämisessä vaatii perhevapaajärjestelmän uudistamista. STTK kannattaa perhevapaisiin 6+6+6 –mallia, jossa molemmilla vanhemmilla on oma kuuden kuukauden perhevapaa ja yksi vapaajakso olisi jaettavissa vanhempien kesken.

Ikä ei voi olla palkkauksen peruste, sillä elämisen kustannukset ovat meille kaikille samat. Työehtosopimusten ja lakien puitteissa on jo nyt mahdollista maksaa palkkaa osaamisen, ammattitaidon ja tehtävien vaativuuden mukaisesti. Palkka nousee, kun kokemus ja osaaminen karttuvat. Emme halua työmarkkinoille ikään perustuvaa, epäoikeudenmukaista kastijärjestelmää. Se heikentäisi nuorten toimeentuloa, sekä ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja tulevia eläkkeitä.

Suomen kehitys on aina ollut sidoksissa ympäröivään maailmaan. Taloudessa tämä yhteys on viime vuosikymmeninä vain voimistunut. Kaupan esteiden purkaminen on ollut myös suomalaisen palkansaajan etu. Se on lisännyt hyvinvointia suurimmalle osalle ihmiskuntaa, mikä puolestaan on
kasvattanut suomalaisten tuotteiden kysyntää. Yritysten kannattavuus ja kilpailukyky syntyy globaalissa taloudessa kuitenkin liian usein työn ehtoja ja ympäristönormeja polkemalla. Tähän haluamme muutoksen.

Haluamme olla mukana vaikuttamassa siihen, että taloudella ja kaupankäynnillä on selkeät pelisäännöt niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Yritysten tulee kunnioittaa työelämän perusoikeuksia, ja toimia sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti. Työn tuottavuuden tulee kasvaa uusien innovaatioiden ja parempien työtapojen myötä, ei työntekijöiden
hyvinvoinnin kustannuksella.

Toimiva markkinatalous ja kilpailu edellyttävät harmaan talouden ja veronkierron kitkemistä, sillä ne aiheuttavat kansantaloudelle miljardien eurojen vahingot. Yritysten tulee maksaa veroja siihen maahan, jossa ne todellisuudessa toimivat, ei veroparatiiseihin. Näin ne kantavat oman vastuunsa
yhteiskunnan kehittämisestä.

Suomella on kaikki edellytykset nousta vastuullisuuden maailmanvallaksi. Yhteiskuntamme on demokraattinen oikeusvaltio, työ- ja ympäristölainsäädäntömme on vaikuttavaa, meillä on laadukkaat ja tehokkaasti järjestetyt julkiset palvelut sekä maailman alhaisin korruptio. Nämä kaikki ovat taloudessa kilpailuasemaa vahvistavia tekijöitä.

Employees should be treated equally and impartially regardless of their age, gender, ethnic origin, religious persuasion and sexual orientation and the form of employment. The basic rules, rights and responsibilities must be the same for everyone.

Working life is going through a transformation. Temporary and part time employment and lease work have become more common. In the economic structural change employers are sometimes forced to resort to dismissals and layoffs. Regardless of this, personnel policy must be planned and responsible. In the future Finland’s competitiveness depends on our ability to develop working life, to encourage creativity and to renew our professional skills.

We don’t accept that the risks concerning the sufficiency of work are imposed on the employee nor that the form of employment is used to bypass the protection against dismissal. We want to develop legislation to ensure that the form of employment does not enable the unequal treatment of employees. Social security should be made more flexible and compatible with diverse and short-term employment so that working is always profitable. Workers also need a more comprehensive income support during employment transitions.

In a good workplace there’s an open, equal and encouraging atmosphere and the management culture is of high quality. Defining clearly the work tasks and responsibilities prevents conflicts. In a good working community there’s a zero-tolerance for discrimination and bullying, and every employee has a chance to feel equal amongst his or her co-workers. We take part in improving the Finnish working life through legislation, agreement activities and education. A good working life is everyone’s concern.

 

Every employee must be able to participate in the development of the work community, to influence its quality and atmosphere. Members of the work community cooperate to create the kind of working life in which the atmosphere is content and considerate. We support this with agreements and up-to-date legislation.

Working life is in constant transformation and this shows in the practices of both working and management. The significance of cooperation and trust are emphasized. Appreciating employees’ opinions must be the starting point for developing working life. A chance to have a say in one’s own work makes working more meaningful and productive. Innovations are made by people who enjoy their work and feel that it’s sensible.

Employees can exercise influence through a cooperation procedure in which the shop steward or an elected official represents the views and wishes of the personnel. As representatives elected by the personnel, their task is to further the interests of the work community and workplace.  Employers maintain and improve the professional competence of employees by producing an annual personnel plan and a statement of training objectives. The representatives of the personnel have a central role in composing these documents.