Sopimus- ja neuvottelutoiminta on edunvalvontamme ydintä. STTK:laiset liitot neuvottelevat jäsentensä työehdoista – kuten palkoista, työajoista ja vuosilomasta – yhteensä yli sadalla sopimusalalla. Palkansaajien ostovoimasta on tärkeää pitää huolta. Se ylläpitää yksityistä kulutusta, joka on kivijalka monen yrityksen toiminnalle. Veropolitiikan on tuettava palkkatyön tekemistä.
Keskitetyillä palkkaratkaisuilla on ollut tärkeä sijansa suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa. Keskitetyt sopimukset ovat tuoneet Suomen työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta silloin, kun sitä on tarvittu. Kannatamme keskitettyjen sopimusten pitämistä sopimuspolitiikan keinovalikossa jatkossakin.

Suomi hyötyy, jos talous- ja työmarkkinapolitiikkaa pystytään tulevaisuudessakin sovittamaan yhteen. Hyvin toimiva koordinaatio on kilpailuetu Suomelle ja vahvuus, jota harvalla maalla on. Tästä on mielestämme pidettävä kiinni.

Suomen kilpailukyky edellyttää uutta kasvua ja uudistumista. Suomalaisilla yrityksillä ja työmarkkinajärjestöillä on tässä erityinen vastuu. On luotava uusi suomalainen työmarkkinamalli, jossa paikallis-, liitto- ja keskusjärjestötason roolit ovat selkeät. Myös työyhteisöjen toimivuuteen ja luottamuksen vahvistamiseen työpaikoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työelämän kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskiössä, sillä ilman motivoituneita ja hyvinvoivia työntekijöitä ei synny uutta. Palkitsemisen tulee olla oikeudenmukaista ja palkitsemisessa on huomioitava kaikki työyhteisön jäsenet.

Jotta Suomi ja suomalaiset menestyvät myös tulevaisuudessa tulee yhteiskunnan mahdollistaa toimiva ja tehokas taloudellinen ympäristö, jossa yritykset voivat hyvin ja uusia työpaikkoja
syntyy. On koko yhteiskunnan etu, että kaikilla suomalaisilla on työtä ja voimme tasaveroisesti osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Kannatamme tasaista tulonjakoa ja kestävää veropolitiikkaa, jolla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kaikille suomalaisille.

Suomen elinkeinorakenne kaipaa uudistusta ja monipuolistamista. Keskeiset vientialamme ovat voimakkaassa murroksessa. Emme menesty kansainvälisessä kilpailussa polkemalla työn ja tuotteiden hintoja, vaan tuottamalla markkinoille kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja. Tämä vaatii aivan uudenlaista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä julkisen ja yksityisen sektorin joustavaa yhteistyötä. Muutos vaatii myös hallittua riskinottoa ja uskallusta. Esimerkiksi julkisen sektorin korkeatasoisista palveluista voi syntyä tulevaisuuden kaupallinen vientituote.

Suomi tarvitsee uusia ja ennakkoluulottomia toimintamalleja, jotka hyödyntävät yhteiskunnan ja elinkeinoelämän olemassa olevia vahvuuksia. Tehokkaiden hyvinvointipalvelujen, toimivan infrastruktuurin, korkea osaamisen, ekotehokkaan energiapolitiikan ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen kautta syntyy myös tulevaisuuden kasvu.

Suomen kehitys on aina ollut sidoksissa ympäröivään maailmaan. Taloudessa tämä yhteys on viime vuosikymmeninä vain voimistunut. Kaupan esteiden purkaminen on ollut myös suomalaisen palkansaajan etu. Se on lisännyt hyvinvointia suurimmalle osalle ihmiskuntaa, mikä puolestaan on
kasvattanut suomalaisten tuotteiden kysyntää. Yritysten kannattavuus ja kilpailukyky syntyy globaalissa taloudessa kuitenkin liian usein työn ehtoja ja ympäristönormeja polkemalla. Tähän haluamme muutoksen.

Haluamme olla mukana vaikuttamassa siihen, että taloudella ja kaupankäynnillä on selkeät pelisäännöt niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Yritysten tulee kunnioittaa työelämän perusoikeuksia, ja toimia sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti. Työn tuottavuuden tulee kasvaa uusien innovaatioiden ja parempien työtapojen myötä, ei työntekijöiden
hyvinvoinnin kustannuksella.

Toimiva markkinatalous ja kilpailu edellyttävät harmaan talouden ja veronkierron kitkemistä, sillä ne aiheuttavat kansantaloudelle miljardien eurojen vahingot. Yritysten tulee maksaa veroja siihen maahan, jossa ne todellisuudessa toimivat, ei veroparatiiseihin. Näin ne kantavat oman vastuunsa
yhteiskunnan kehittämisestä.

Suomella on kaikki edellytykset nousta vastuullisuuden maailmanvallaksi. Yhteiskuntamme on demokraattinen oikeusvaltio, työ- ja ympäristölainsäädäntömme on vaikuttavaa, meillä on laadukkaat ja tehokkaasti järjestetyt julkiset palvelut sekä maailman alhaisin korruptio. Nämä kaikki ovat taloudessa kilpailuasemaa vahvistavia tekijöitä.

Työ on parhaimmillaan suuri voimavara, joka antaa elämäämme myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä. Kun työelämä on laadukasta, koemme sen mielekkääksi ja jaksamme
hyvin. Vaatimusten ja osaamisen tulee kuitenkin olla tasapainossa, sekä työympäristön ja työkyvyn kunnossa. Työltä pitää jäädä aikaa myös muulle elämälle.

Työn ja vapaa-ajan välinen raja ei monissakaan tehtävissä ole enää selkeä. Tarvitsemme entistä enemmän yksilölliset tarpeet huomioivia työaikoja sekä joustavuutta työelämän eri vaiheissa, jotta jaksaminen ei horju arjen paineissa. Näiden jaksamme työelämässä pidempään.

Perhevapaajärjestelmän tulee turvata vanhempien tasavertaiset mahdollisuudet osallistua lasten hoitoon ja oman työuransa kehittämiseen. Esitämme perhevapaajärjestelmän uudistamista 6+6+6-mallin mukaiseksi. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen lisäisi työ- ja perhe-elämän tasa-arvoa ja tasaisi vanhemmuuden kustannuksia nais- ja miesvaltaisilla aloilla.

Toimiva arki koostuu valinnoista. Jotta meillä kaikilla olisi aito mahdollisuus valita itsellemme sopivimmat tavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, tarvitsemme myös toimivia ja nykyaikaisia hyvinvointipalveluita, tehokasta infrastruktuuria ja onnistunutta asuntopolitiikkaa, jotka kehittyvät muuttuvan työelämän tarpeiden mukana.

In Finland working and earned income form the basis of one’s subsistence even when the person is not working. Earnings-related pension, disability pension, earnings-related unemployment security and employees’ group life insurance are all based on the salary we have earned while working. Our social security system and pension scheme are to a large extent paid by the wage earners. It is thus important that we participate in the decision making concerning these.

In the Finnish welfare model people are looked after. The social security system must ensure the sufficient subsistence of every citizen regardless of their situation in life, for example, during times of unemployment, illness, studying, family leaves and old age. Social security is not to be considered an expense and burden but something that creates security and justice in society. We want to develop the social security system to make it more encouraging and accomodating for individual needs and challenges. Working and encouraging people to work must be the foundation of our social security in future, too.

We have a functional earnings-related pension scheme in place and there’s no need for any major alterations. However, the pension scheme must develop to meet the demands of changing society to ensure our ability to pay the pensions in future, too. Longer life expectancies and ageing population are the main challenges faced by our earnings-related pension scheme. It is the goal of STTK that the financing of the earnings-related pensions would be balanced as soon as possible. That way young people, too, could rely on having a pension. Longer working careers are required both to prevent the level of earnings-related pensions from falling as life expectancies rise and to ensure sufficient tax revenue to cover the costs of welfare services.

It is the nature of the earnings-related pension scheme that the realization of retirement plans is carried out by several authorised pension providers. The decentralization serves to ensure that the risks involved in investing the pension funds are not all in the same hands and that the funds are invested in a way that secures the earnings-related pensions. The competition created by decentralization should improve the services and make the system more efficient.

Suomi elää nyt ja jatkossa korkeasta osaamisesta. Siihen perustuu Suomen kilpailukyky, työelämän tuottavuuden kasvu sekä yhteiskunnan ja yksilön taloudellinen hyvinvointi. Tietoon perustuva talous vaatii jatkuvaa kehittymistä ja uusien ajatusten löytämistä. Koulutus laajentaa näköalojamme. Se luo uusia tapoja katsoa maailmaa ja omaa työtä. Osaamisen kautta syntyvät uudet paremmat tuotteet ja työtavat.

Osaaminen on keskiössä myös kun puhutaan työurien pidentämisestä, yhteiskunnan rakennemuutoksesta ja työhyvinvoinnista. Koulutuksen on laskettu pidentävän työuria jopa kuudella vuodella. Ajantasainen osaaminen tuo yksilölle turvaa muuttuvassa työelämässä. Työyhteisö voi hyvin ja toimii tuottavasti, kun sen kaikkien jäsenten osaaminen on kunnossa ja yhteistyöllä saadaan aikaan tuloksia, joihin kukaan ei yksin yltäisi. Ammatillisen ja korkeakoulutuksen on annettava työllistymiseen tarvittava osaaminen. Tutkintoihin tulee sisältyä myös sellaista yleissivistävää osaamista, joka ei ole sidoksissa yhteen alaan.

Oppimisen varaan rakentuvassa työelämässä lainsäädännön ja sopimusten tulee tukea kaikkien työntekijäryhmien osaamisen karttumista sukupuolesta, iästä ja työtehtävistä riippumatta. Työpaikka on keskeinen oppimisen paikka. Työn pitää kannustaa osaamisen lisäämiseen, mahdollistaa uuden osaamisen hyödyntäminen sekä palkita siitä. Haluamme, että jokaisen työntekijän koulutustarpeita arvioidaan säännöllisesti henkilökohtaisin osaamiskartoituksin. Jokainen työntekijä voi käyttää vuodessa vähintään kolme päivää työnantajan tarpeita vastaavaan koulutukseen. Tätä varten työnantaja laatii vuosittain kattavan koulutussuunnitelman.

Every employee must be able to participate in the development of the work community, to influence its quality and atmosphere. Members of the work community cooperate to create the kind of working life in which the atmosphere is content and considerate. We support this with agreements and up-to-date legislation.

Working life is in constant transformation and this shows in the practices of both working and management. The significance of cooperation and trust are emphasized. Appreciating employees’ opinions must be the starting point for developing working life. A chance to have a say in one’s own work makes working more meaningful and productive. Innovations are made by people who enjoy their work and feel that it’s sensible.

Employees can exercise influence through a cooperation procedure in which the shop steward or an elected official represents the views and wishes of the personnel. As representatives elected by the personnel, their task is to further the interests of the work community and workplace.  Employers maintain and improve the professional competence of employees by producing an annual personnel plan and a statement of training objectives. The representatives of the personnel have a central role in composing these documents.