Blogi

Monissa maissa on oivallettu, että työelämän muutos edellyttää voimakasta työvoiman täydennyskoulutusta. Mennyt on aika, jolloin tutkintotodistuksella saattoi menestykkäästi taivaltaa 40-vuotisen työuran läpi. Lisäkoulutusta vaaditaan kaikilta säännöllisin väliajoin koko työuran ajan.

Osaaminen työelämässä Saamme oppimisen kyvyn synnyinlahjana. Halu oppia uutta ja toteuttaa itseä kuuluu perustarpeisiimme. Rajaton kykymme oppia tekee meistä sen mitä määritelmän mukaankin olemme eli viisaita ihmisiä. Olemme kuitenkin vasta

Aikuiskoulutuksen tavoitteet on tuplattava. Työelämälähtöinen aikuiskoulutus ei ole koskaan ollut niin paljon tapetilla kuin viimeisen parin vuoden aikana. Ja siihen on hyvä syy. Maailma ympärillämme muuttuu sellaista tahtia, että perinteiset

Muinaisena lukiolaisena saimme opinnon ohjausta tulevaisuuden ammatin valitsemiseksi. Kerroin silloiselle opinnonohjaajalleni, että haluan toimittajaksi. Hän totesi: –Mene Turun yliopistoon opiskelemaan kulttuurihistoriaa. Ehkä pääset jonain päivänä Turun Sanomiin kulttuuritoimittajaksi. Mahdollinen lukija

Naisten ja miesten älykkyys on keskimäärin sama. Samaten oletettavasti ahkeruus. Naiset ja miehet tulevat myös keskimäärin samanlaisista perhetaustoista. Voidaan siis tehdä hypoteesi, että tytöt ja pojat pärjäävät koulussa yhtä hyvin.

Osaavan työvoiman saatavuudesta on muodostumassa viheliäinen ongelma. Talouden kasvu luo uusia työpaikkoja ja lisää työvoiman kysyntää. Koulutuskoneiston kyky vastata nopeasti syntyvään osaajapulaan yskii, ja tilannetta on lähes mahdotonta korjata ilman

Talouden kasvu synnyttää kauan toivottuja uusia työpaikkoja, mutta samalla huolen oikeanlaisen osaamisen puuttumisesta. Osaamistarpeet syntyvät nopeasti ja ovat vaikeasti ennakoitavia. Teknologinen kehitys vauhdittaa osaamisen muutosta. Suuri haaste on löytää oikealla

Ammattirakenteiden nopean murroksen maailmassa työntekijöiden tarve uuden oppimiseen on jatkuvaa. Tästä on yksimielisyys työmarkkinajärjestöjen, poliittisten päättäjien tai koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Osaaminen kehittyy ja muuttuu koko työuran ajan. Onpa esitetty sellainenkin

Heikko koulutustaso on työttömyyden ja mielenterveysongelmien ohella merkittävimpiä nuorten syrjäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Useamman näiden tekijöiden kasaantuminen samalle henkilölle kasvattaa riskiä syrjäytyä. Myönteistä on, että nuorten työttömyys on talouden elpyessä kääntynyt

Työn murrosta, digitaalisuutta ja robotteja tunkee nykyään joka tuutista. Välillä se hämmästyttää ja ihastuttaa, aika usein myös pelottaa. Väistämättä ajatus luistaa omaan tulevaisuuteen: pärjäänkö taidoiltani tekoälylle, kelpaanko modernin työyhteisön jäseneksi?