sopimus

Työtä ja työn tekemisen ehtoja koskevia sopimuksia on monenlaisia ja monentasoisia.
Työsopimus on työelämän perussopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään sopimuksessa sovittua työtä työnantajalle palkkaa ja muita etuja vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Edellä todetun työsuhteen tunnusmerkistön täyttyessä työtä tekevään henkilöön sovelletaan laajasti työoikeudellista sääntelyä. Jos tunnusmerkistö ei täyty, on kysymyksessä muu työn tekemistä koskeva oikeussuhde kuten esimerkiksi itsenäinen toimeksiantosuhde.
STTK:laiset ammattiliitot neuvottelevat työnantajaliittojen kanssa alan työehdoista työehtosopimuksissa sekä valtion ja kuntien osalta virkaehtosopimuksissa.
Solmitut työ- ja virkaehtosopimukset sitovat palkansaaja- ja työnantajaliittoja sekä niiden jäseniä (normaalisitova työehtosopimus). Jos työehtosopimus on yleissitova, se sitoo sopimusalan kaikkia työnantajia riippumatta siitä, ovatko ne järjestäytyneet sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon. STTK:laiset ammattiliitot solmivat yhteensä noin 250 työ- ja virkaehtosopimusta.
Työ- ja virkaehtosopimukset antavat mahdollisuuksia sopia työpaikan asioista paikallisesti. Osapuolina paikallisessa sopimisessa ovat työ- ja virkaehtosopimuksissa määritellyt työnantajan edustajat ja työntekijäpuolella yleensä (pää)luottamusmies, yksittäinen työntekijä, henkilöstöryhmä tai koko henkilöstö. Myös työlainsäädännössä, kuten työaika- ja vuosilomalaki, voi olla säännöksiä paikallisesta sopimisesta.
Keskusjärjestösopimukset ovat kahden tai useamman palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestön välisiä sopimuksia jostain työmarkkinoiden osa-alueesta. Keskusjärjestösopimuksia on solmittu esimerkiksi irtisanomissuojasta ja työsuojelusta. Yksityisiä työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti yksipuolisesti helmikuussa 2017 irtisanovansa keskusjärjestösopimukset. STTK edellytti tuolloin, että irtisanotut keskusjärjestösopimuskirjaukset kirjataan työehtosopimuksiin hyvissä ajoin ennen alakohtaisten työehtoneuvottelujen aloittamista.
Perustan suomalaisillekin sopimuksille muodostavat Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimukset ja suositukset. EU-tasolla sopimuksia neuvottelevat eurooppalaisia palkansaajakeskusjärjestöjä edustava Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja työnantajajärjestöjä edustavat BUSINESSEUROPE ja CEEP. STTK kiinnittää erityistä huomiota kansainvälisten sopimusten ja suositusten huomioimiseen myös työelämän sääntelyä koskevassa kansallisessa lainvalmistelutyössä. LISÄTTY!

Liittojen tiedotteet

Meijerialan Ammattilaisille uusi työehtosopimus

| 3.2.2020

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry ja Elintarviketeollisuusliitto ry ovat solmineet uuden työehtosopimuksen. Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus... Lue lisää

Uutinen

Sopimuskierros 2017-2018

Seppo Nevalainen | 7.2.2018

STTK:n jäsenliitoilla on yhteensä yli 100 työ- ja virkaehtosopimusta. Meneillään olevan neuvottelukierroksen sopimuskausien päättyminen ajoittuu pääsääntöisesti lokakuun 2017... Lue lisää

Tiedote

STTK: Suomen kilpailukyky parantunut merkittävästi, sosiaalimaksujen korotukset kompensoitava veroratkaisulla

Seppo Nevalainen | 31.1.2018

Tänään julkistetun Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportin mukaan Suomen kilpailukyky on parantunut merkittävästi. Yksikkötyökustannukset alenivat vuonna 2017 lähes... Lue lisää

STTK:n jäsenliittojen työ- ja virkaehtosopimukset

Seppo Nevalainen | 9.11.2017

Tiedote

STTK:n hallitus: Keskitetyistä luopuminen luo työmarkkinajärjestöille uuden tilanteen

Antti Palola | 15.6.2016

Kilpailukykysopimus on allekirjoitettu. STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että sopimus syntyi, vaikka se on erityisen raskas naisvaltaisen julkisen... Lue lisää

Tiedote

STTK hyväksyi kilpailukykysopimuksen ehdollisena

| 3.6.2016

Kilpailukykysopimus STTK:n hallitus käsitteli ylimääräisessä kokouksessaan kilpailukykysopimuksen kattavuutta. STTK-laisilla aloilla kattavuus on nyt hieman yli 80 prosenttia. STTK... Lue lisää