matalapalkkatyö

Riittävä toimeentulo on hyvän elämän ja työn perusedellytys. Elämiseen riittävä palkka on määritelty kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksissa sekä Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Se tarkoittaa ansiota, jonka avulla työntekijä ja hänen perheensä saavat kylliksi ravitsevaa ruokaa, kohtuullisen asumisen, vaatteet, terveydenhuollon ja koulutukseen. Se mahdollistaa myös säästöjen kerryttämisen. Elämiseen riittävä palkka lasketaan kunkin maan ja alueen elinkustannusten mukaan. Suomen sisällä elämiseen riittävä palkka voi tosiallisesti olla hyvin erilainen riippuen kaupungin tai paikkakunnan kustannustasosta. Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan palkka on kohtuullinen, jos verojen ja veroluontoisten maksujen jälkeen jää vähintään 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta. Suomessa pienimmät mediaanipalkat ovat kaupan- ja palveluiden aloilla, puhtaanapidossa, puutarhatyössä sekä varhaiskasvatuksen ja eläintenhoidon avustavissa tehtävissä.

Suomessa ja muissa pohjoismaissa on myös totuttu ajattelemaan, että elämiseen riittävä palkka pitää olla mahdollista ansaita yhdessä työsuhteessa. Esimerkiksi Saksassa on tavallista, että matalasti palkatuissa tehtävissä työskentelevillä henkilöillä on useita rinnakkaisia työsuhteita niin sanotusti matalan tuottavuuden tehtävissä.

Palkkojen mataloittaminen ei synnytä uutta työtä ainakaan tuottaviin tehtäviin. Palkkaerojen ja siten tuloerojen kasvattamisen on pikemminkin havaittu heikentävän kansantalouden kasvua ja siten synnyttävän työttömyyttä ajan myötä.

Jos palkalla ei tule toimeen, Suomessa kompensoidaan matalimpia palkkoja ja heikkoa toimeentuloa tasataan sosiaaliturvan tulonsiirtojen avulla, esimerkiksi asumistuella ja/tai toimeentulotuella. Valtion asumistukimenot ovat olleet kasvussa, koska asuminen on ollut pitkään kallista erityisesti suurimmissa kaupungeissa.

Liittojen tiedotteet

Jyty: Kirjastotyön palkkaus ei vastaa työn vaativuutta

| 3.9.2018

Mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu, koulutus- ja kulttuuripalveluista on muodostumassa kuntien tärkein ja merkittävin tehtävä. Näiden tulevien sivistyskuntien... Lue lisää

Blogi

Matalapalkkatyö: Töitä tehdään jo nyt kirjavilla ehdoilla

| 13.12.2017

Alin taulukkopalkka. Mikä onnenpotku jo se olisi monille nuorille aikuisille, jotka painavat työtä nollatuntisopimuksilla tai palkkatyön ja yrittäjyyden... Lue lisää

Blogi

Matalapalkkatyö: Matalat palkat, matalat verot?

| 13.12.2017

Suomen työmarkkinoita luonnehtivat pienet palkkaerot ja pohjoismaisittain matala työllisyysaste. Teknologinen kehitys on johtanut myös Suomessa keskiluokan ”kutistumiseen”, kun... Lue lisää

Tiedote

STTK:n kysely: Suomalaiset eivät lämpene matalapalkkatyölle

| 13.12.2017

STTK:n teettämän kyselyn perusteella suomalaiset eivät kannata matalapalkkatyön lisäämistä. 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että työttömien ei... Lue lisää

Liittojen tiedotteet

Jytyn liittovaltuusto: Epätasa-arvoinen palkkakehitys pysäytettävä

| 24.5.2017

Jytyn liittovaltuusto vaatii tasa-arvoista palkkakehitystä perus- ja hyvinvointipalveluja tuottaville naisvaltaisille matalapalkka-aloille. Muun muassa kunta-alan matalapalkkaisten työntekijöiden palkkakehitys on... Lue lisää

Blogi

Matalapalkkailta: Mitä sanomatta jäi…

| 25.10.2016

Viime keskiviikkona (19.10.) Yleisradio järjesti keskusteluillan matalapalkkojen vaikutuksesta työllisyyteen. Sain kutsun ja menin. Ohjelmaformaatti on haastava (yli 10... Lue lisää