Palkka-avoimuusdirektiivi EU-parlamentissa maaliin – mikä muuttuu?

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään (30.3.) palkka-avoimuusdirektiivin. Sen tarkoitus on vahvistaa samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista naisten ja miesten välillä lisäämällä palkka-avoimuutta ja tähän liittyviä täytäntöönpanomekanismeja.

Mutta mitä direktiivi pitää sisällään?

Ensinnäkin jäsenvaltiot ovat velvollisia toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työnantajilla on käytössä palkkarakenteet, jotka varmistavat samapalkkaisuusperiaatteen toteutumisen.

Käytännössä direktiivin tarkoitus on selventää, mitä tarkoitetaan samanarvoisella työllä. Tähän liittyen direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita toimiin, joilla varmistetaan sellaisten analyyttisten työkalujen ja menetelmien saatavuus, joilla voidaan tukea ja ohjata töiden arviointia ja vertailtavuutta.

Lisäksi työnhakijoilla on oikeus saada tietoa haettavan työpaikan alkupalkkauksesta tai sen vaihteluvälistä. Tieto pitää antaa niin, että mahdollistetaan informoitu ja avoin neuvottelu palkkauksesta. Palkka tai sen vaihteluväli voidaan ilmoittaa esimerkiksi työpaikkailmoituksessa. Lisäksi direktiivissä asetetaan työnantajille kielto kysyä työnhakijoilta heidän palkkaushistoriastaan.

Työnantajien on myös varmistettava, että työpaikkailmoitukset sekä tittelit ovat sukupuolineutraaleja ja rekrytointiprosessi tehdään syrjimättömästi.

Jatkossa työntekijöillä on myös oltava helposti saatavilla tieto siitä, mitä kriteerejä käytetään palkkoja, palkkatasoja ja työntekijöiden palkankorotuksia määriteltäessä. Kriteerien on oltava objektiivisia ja sukupuolineutraaleja.

Työntekijöitä ei saa estää kertomasta omista palkoistaan.

Työnantajat ovat myös velvollisia vuosittain informoimaan työntekijöitään siitä, että heillä on oikeus saada tietoa palkkauksestaan. Työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada kirjallisesti tieto hänen henkilökohtaisesta palkkatasostaan ja samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskimääräisestä palkkatasosta sukupuolen mukaan eroteltuna.

Työntekijöitä ei saa estää kertomasta omista palkoistaan. Tähän liittyen jäsenvaltioilla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sellaisten sopimusten kieltämiseksi, joilla pyritään rajoittamaan työntekijöiden mahdollisuutta paljastaa tietoja heidän palkoistaan.

Jatkossa vähintään sata henkilöä työllistävillä yrityksillä on velvollisuus raportoida säännöllisesti organisaation sukupuolten välisistä palkkaeroista. Raportointiin liittyy direktiivissä säädetty yhteinen palkka-arviointi, joka on tehtävä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Arvioinnin tavoite on tunnistaa, korjata ja ehkäistä nais- ja miestyöntekijöiden välisiä palkkaeroja silloin, kun ne eivät ole perusteltavissa objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla tekijöillä.

Keitä koskee?

Direktiivi koskee kaikenkokoisia työnantajia yksityisellä ja julkisella sektorilla. Palkkaeroja koskeva raportointivelvollisuus koskee kuitenkin vain vähintään sadan hengen työpaikkoja.

Työntekijöiden osalta direktiivi koskee kaikkia palvelusuhteessa olevia työntekijöitä ja osittain myös työnhakijoita.

Direktiivi asettaa velvoitteita myös jäsenvaltioille.

Milloin voimaan?

Direktiivi pitää implementoida eli panna kansallisesti täytäntöön viimeistään vuonna 2026.

Tästä poiketen vähintään sata työntekijää työllistävien työnantajien pitää toteuttaa palkkaerojen raportointi porrastetusti työnantajan koon mukaan.

Vähintään 150 työntekijää työllistävien työnantajien on tehtävä direktiivin mukainen raportointi sukupuolten välisistä palkkaeroista ensimmäisen kerran neljän vuoden jälkeen direktiivin voimaantulosta. 100–149 työntekijää työllistävien on tehtävä vastaava raportointi ensimmäisen kerran kahdeksan vuoden jälkeen direktiivin voimaantulosta.

Korjaantuvatko Suomen ongelmat?

Eivät. Direktiivi on hieno askel eteenpäin tasa-arvon saralla, mutta se ei tilkitse kaikkia kansallisia ongelmia.

Esimerkiksi yksilön oikeussuoja ei riittävästi parane direktiivin myötä. Nykyinen kansallinen lainsäädäntö ei mahdollista tehokasta puuttumista sukupuolten väliseen palkkasyrjintään tai perusteettomiin palkkaeroihin. Tällä hetkellä yksilön on erittäin vaikea – jopa mahdotonta – havaita ja puuttua lainvastaiseen palkkasyrjintään palkkojen huonon läpinäkyvyyden vuoksi. Tästä syystä direktiivin kansallisen täytäntöönpanon lisäksi on lisättävä palkka-avoimuutta muuttamalla kansallista tasa-arvolakia.


Katariina Sahlberg
Kirjoittaja on STTK:n juristi.

Palkka-avoimuusdirektiivin seuraavat askeleet:

Neuvoston on hyväksyttävä sopimus palkka-avoimuusdirektiivistä virallisesti, ennen kuin teksti vahvistetaan laiksi ja julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Uudet säännöt tulevat voimaan kahdenkymmen päivän kuluttua niiden julkaisemisesta. Tämän jälkeen direktiivi pitää implementoida kansalliseen lainsäädäntöön.



Lue lisää:

Strengthening the application of the principle of equal pay for equal work or work of equal value between men and women European Parliament legislative resolution of 30 March 2023 on the proposal for a directive of the European Parliament and of the Council to strengthen the application of the principle of equal pay for equal work or work of equal value between men and women through pay transparency and enforcement mechanisms (COM(2021)0093 – C9- 0089/2021 – 2021/0050(COD))

Ajankohtaista

23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue