SuPerin puheenjohtaja Paavola: Ministeriössä tehdään lakia, joka heikentää hoitoalan veto- ja pitovoimaa – SuPer vastustaa suunnitelmia syrjäyttää lähihoitajat hoidon tarpeen arvioinnista

– Lainsäädännöllä ollaan syventämässä hoitajapulaa entisestään, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo. Ministeri Aki Lindén esitteli 12.5. hallituksen esityksen, joka käsittelee perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamista. Lisäksi hoidon tarpeen arviointia tekevän henkilökunnan kriteerejä tullaan kiristämään, mitä SuPer ei hyväksy. Esityksen mukaan arvioinnin hoidon ja tutkimuksen tarpeesta sekä kiireellisyydestä saisi jatkossa tehdä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi sairaanhoitaja, kun nykylainsäädännön mukaan sen saa tehdä myös lähihoitaja ja perushoitaja.

– Tarpeettomia osaamisen käytön rajaamisia ei tule tehdä lainsäädäntömuutoksilla, joilla heikennetään hoitoalan pito- ja vetovoimaa ja vaikeutetaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta, Paavola sanoo. – Uudet sote-keskukset ovat heti haasteen edessä, mikäli koulutettujen ja osaavien lähihoitajien tehtävänkuvia ryhdytään rajaamaan. Parhaillaan mietimme kuumeisesti ratkaisuja sote-alan työvoimapulaan ministeriötason työryhmissä. Samaan aikaan ministeriössä tehdään lakia, joka syventää hoitajapulaa, Paavola kummastelee.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira korostaa, että potilasturvallisuuden vuoksi on erittäin tärkeää, että sekä normaalissa terveyskeskustoiminnassa että päivystysyksikössä hoidon tarpeen arviointia tekevällä terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää olla tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus, ja työnantajan on huolehdittava tehtävän edellyttämästä koulutuksesta, ohjauksesta ja valvonnasta.

Lähihoitajat ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneita ammattihenkilöitä. Tutkinto tuottaa laaja-alaista osaamista hoidon ja palvelutarpeen arvioinnista hoitotyön eri sektoreille, mikä on keskeistä sote-uudistuksessa. Suurella osalla lähihoitajista on lisäksi työkokemusta ja täydennyskoulutusta sekä alueen paikallista tuntemusta asiakkaista ja palveluista.

Henkilöstörakenteilla vaikutetaan oikea-aikaisten, laadukkaiden ja turvallisten palveluiden saatavuuteen, kustannuksiin, sekä henkilöstön riittävyyteen. Monialainen yhteistyö on yksi tavoiteltava ja tutkimuksissa korostettu keino vastata paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin.

Hoitohenkilöstön tulevaisuuden näkymät näyttäytyvät selvitysten valossa haasteellisilta. Työvoiman saatavuutta turvaaviin toimenpiteisiin ja alan veto- ja pitovoimaan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Tulevina vuosina kunta-alalla henkilöstömäärään vaikuttaa myös voimakas eläköityminen.

SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085

SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Ajankohtaista

23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue