Työmarkkinakeskusjärjestöt: koronarokotteiden korvauksia yksityiselle terveydenhuollolle tarkistettava

Koronavirus työelämässä

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, SAK, Akava ja STTK ehdottavat valtiovallalle, että eduskunnalle annetaan pikaisesti lakiesitys koronarokottamisen korvausten tarkistamisesta yksityiselle terveydenhuollolle.

21.12.2021

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, SAK, Akava ja STTK ehdottavat valtiovallalle, että eduskunnalle annetaan pikaisesti lakiesitys koronarokottamisen korvausten tarkistamisesta seuraavasti:

  • sairausvakuutuslaissa (3 luku 8 §) olevaa korvaustaksaan korotetaan vähintään 16 euroon; ja
  • säännöksen voimassaoloa jatketaan vähintään vuodella eli 30.6.2023 saakka.

Valtiovalta on katsonut tarpeelliseksi hyödyntää yksityisen terveydenhuollon palveluja mahdollisimman korkean rokottamiskattavuuden aikaansaamiseksi muun muassa kyseisellä säännöksellä ja tuoreella asetuksenmuutoksella, joka velvoittaa kunnat neuvottelemaan alueensa yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa rokottamisesta koronatautia vastaan. Lisäksi Uudenmaan kunnat ovat juuri päättäneet käynnistää toimet, jotka tähtäävät yksityisten palvelujen käytön lisäämiseen koronarokottamisessa.

Järjestöjen käsityksen mukaan nämä linjaukset perustuvat muun muassa pahenevan hoitovajeen hallintaan ja uuden koronavariantin aiheuttamaan tarpeeseen nopeuttaa kolmannen rokotusannoksen antamista. Näissä molemmissa onnistuminen edellyttää, että julkiset ja yksityiset resurssit pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.   

Järjestöjen ehdottamat muutokset ovat hyvin linjassa näiden pyrkimysten kanssa. Korvaustaksan korottaminen on tarpeen, koska kunnat aikovat laskuttaa yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia rokotteiden toimittamisesta, vaikka itse rokotteet olisivatkin maksuttomia. Ilman korvaustaksan nostoa tavoite työterveyshuollon laajasta hyödyntämisestä jäisi saavuttamatta, koska työnantajille aiheutuisi rokotusten hankkimisesta liian suuret kustannukset. Lisäksi valtionvallan edustajat ovat usein todenneet, että koronasta aiheutuvat suorat kustannukset korvataan täysimääräisesti valtion varoista.

Nykyinen korvaustaksa on voimassa 30.6.2022 saakka. Koronapandemia ei ole ohi tulevaan kesään mennessä. Siksi on syytä pidentää säännöksen voimassaoloa vähintään vuodella.

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja EK

Jarkko Eloranta, puheenjohtaja SAK

Sture Fjäder, puheenjohtaja Akava

Antti Palola, puheenjohtaja STTK

Ajankohtaista

18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue
17.4.2024

Pätkätöiden kierre vaikeuttaa nuorten ammatti-identiteetin muodostumista

Lue
16.4.2024

Ammattiliitto Jyty kehysriihestä: Hallitus heikentää työntekijöiden mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan

Lue
16.4.2024

Tehy kritisoi voimakkaasti hallituksen leikkauksia synnytyksistä, hoitotakuusta ja ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta

Lue
16.4.2024

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: SuPerin Paavola: Hallitus hylkäsi vanhukset ja hoitajat

Lue
16.4.2024

STTK: Kehysriihen lisäsopeutukset pidentävät taantumaa

Lue