STTK: Esitykset Työllisyysrahaston etuuksien ja palveluiden uudistamiseksi perusteltuja

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
opiskelijoita luokassa

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuoden vaihteessa Tapio Huttulan ja Riikka-Maria Yli-Suomun selvityshenkilöiksi arvioimaan Työllisyysrahaston tehtäviä, tukimuotoja ja palveluita jatkuvan oppimisen sekä työkyvyn ylläpitämisen näkökulmista. Selvitys julkaistiin tänään ja siinä esitetään uudistuksia Työllisyysrahaston etuuksiin ja palveluihin.
– STTK:n mielestä on tärkeää, että rahoituksen kehittämistarpeita arvioidaan eri näkökulmista osana laajempaa jatkuvan oppimisen uudistusta. Työllisyysrahastolla on vahva osaaminen ja selkeä rooli jatkuvaa oppimista tukevien etuuspalveluiden rahoittajana ja toteuttajana. On hyvä, että selvityshenkilöt eivät esitä rahaston tehtävien laajentamista näiden palveluiden ulkopuolelle, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Rahasto palvelee jo nyt englannin kielellä etuuspalvelussa ja vakuutusmaksujen perinnässä. Englantia esitetään Työllisyysrahaston viralliseksi palvelu- ja asiointikieleksi myös aikuiskoulutusetuuksiin.
– Työelämän kansainvälistyminen asettaa uusia vaatimuksia osaamisen kehittämistä tukeville palveluille. Englannin ottaminen viralliseksi asiointikieleksi myös aikuiskoulutusetuuksien puolella parantaisi palveluiden saavutettavuutta vieraskielisille.

Työyhteisöetuus osaamisen kehittämisen tueksi

Selvityksessä esitetään työyhteisöetuutta, joka olisi tarkoitettu työyhteisöjen tai -tiimien osaamisen kehittämisen tukemiseen. Tuki olisi kaikkien työnantajien haettavissa, mutta sen markkinointi kohdistettaisiin erityisesti murroksessa oleville toimialoille tai nopeasti muuttuvissa tehtävissä työskenteleville tiimeille. Päätöksen etuuden hakemisesta tekisi työyhteisö tai tiimi, ja etuuden kohde määriteltäisiin yhteistoimintamenettelyssä. Selvityshenkilöt esittävät, että valtio osallistuisi uuden etuuden rahoittamiseen.

Työyhteisöetuus olisi osin päällekkäinen nykyisen yrityksen koulutusvähennyksen kanssa, jolla korvataan työnantajille henkilöstön koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Ei-elinkeinoverotuksen piiriin kuuluville työnantajille vastaava korvaus maksetaan tällä hetkellä Työllisyysrahaston kautta.
– STTK on avoin malleille, joiden tavoite on työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien parantaminen. On huomioitava eri toimialojen ja sektoreiden näkökulmat. Erityisesti on tarpeen parantaa pienissä työpaikoissa työskentelevien mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, Palola korostaa.

Selvityshenkilöt esittävät myös uutta kohdennettua aikuiskoulutustukea purkamaan koulutuksen kasautumista. Tuki toteutettaisiin muuttamalla tuen saamisen ehtoja koulutuksessa aliedustetuille ryhmille kuten maahanmuuttajataustaisille. Aikuiskoulutustuki turvaisi toimeentuloa koulutuksen aikana, kun tuen saaja on työstään joko osittaisella tai kokoaikaisella opintovapaalla.
– Osaaminen on työelämässä parasta muutosturvaa. Tulevaisuudessa meidän on pystyttävä ajoissa ennakoimaan osaamistarpeiden muutoksia työpaikkatasolla ja varmistamaan, että kenenkään osaaminen ei vanhene. Etuusjärjestelmien ohella koulutustarjontaa on kehitettävä vastaamaan työelämän tarpeisiin, Antti Palola sanoo.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue