STTK:n terveiset kehysriiheen: Elvyttävää talouspolitiikkaa, aktiivista työvoimapolitiikkaa ja parempaa työelämää

elvyttävää talouspolitiikkaa

STTK:n hallitus keskusteli tänään tavoitteista maan hallituksen kehysriiheen. STTK pitää tärkeinä panostuksia työllisyyteen ja osaamiseen, vero- ja eläkejärjestelmän kestävyyden varmistamista, kolmikantaista työlainsäädännön valmistelua sekä julkisten palveluiden aktiivista kehittämistä.
─ Ne ovat luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa vahvistavia keskeisiä tekijöitä, puheenjohtaja Antti Palola linjaa.

Taloudessa STTK toivoo elvyttävän politiikan jatkumista hallituskauden loppuun asti.
─ Se tukee koronakriisistä selviytymistä, emmekä vielä edes tiedä, miten pitkään kriisi ja sen myötä talouden ja työllisyyden ongelmat jatkuvat. Korona-exit on välttämätön, mutta tällä hetkellä on liian aikaista päättää talouden sopeutustoimista. Suhdannepolitiikan ruuvia voidaan kiristää vastaa kriisin helpottaessa ja nousukauden alkaessa, Palola toteaa. 

Finanssipolitiikka tarvitsee järjestön mielestä luovuutta. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin hallussa olevien valtionvelkojen mitätöintiä on harkittava ja hyvinvoinnin mittaristoja monipuolistettava. Veropuolella pääoman ja varallisuuden verotuksella voidaan vahvistaa veropohjaa.
─ Varallisuuden laajempi verotus on keino vähentää eriarvoisuutta. Listaamattomien yritysten osinkoverotusta voitaisiin uudistaa alentamalla tuottoprosenttia. Myös yrittäjävähennyksen poistamisella olisi veropohjaa vahvistava vaikutus.

STTK ei hyväksy minkäänlaisia leikkauksia työttömyysturvaan. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää aktiivista panostusta työvoimapolitiikkaan ja tehokkaita, oikein kohdennettuja ja laadukkaita työllisyyspalveluita.
─ Resurssit on saatava pohjoismaiselle tasolle. Henkilökohtaista palvelua tarvitsevat yhtä hyvin nuoret kuin ikääntyvät työttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Pohjoismaisen työnhaun malli on valmisteltava asukkaita ja palveluita lähellä, siis paikallisesti.

Työllisyyttä edistäviä toimia ovat myös esimerkiksi palkkatuen käytön lisääminen, työnantajan sivukulujen määräaikainen poistaminen, oppisopimuksen käytön laajentaminen ja kohtaanto-ongelmien helpottaminen.
─ Pidämme välttämättömänä työttömyyskassojen ja Työllisyysrahaston tukea koronakriisistä selviämiseksi, Palola korostaa.

STTK toivoo, että työelämän kehittämistä ei unohdeta, vaikka koronakriisi koettelee.
─ Paikallista sopimista pitää edistää työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Palkkatasa-arvoa on edistettävä resursoimalla samapalkkaohjelman toteutus ja lisäämällä palkka-avoimuutta. Perhevapaauudistus on toteutettava. Jatkuvan oppimisen tueksi tarvitaan kokeiluja ja pilotteja.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue