Työmarkkinakeskus­järjestöt: Työ- ja opiskeluperusteinen maahanmuutto tukemaan Suomen kestävää kasvua

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

Lisätietoja:

Taina Vallander

johtaja, strategia ja kehittäminen

Profiili
opiskelijoita

Työmarkkinakeskusjärjestöjen (EK, KT, SAK, Akava ja STTK) mielestä Suomi tarvitsee työ- ja opiskeluperusteiseen maahanmuuttoon uuden kunnianhimon tason. On tärkeää, että koronaepidemian jälkeen pääsemme nopeasti mukaan kestävään kasvuun. Se edellyttää osaavaa työvoimaa ja vastuullista sekä tavoitteellista maahanmuuttopolitiikkaa. Hyväksikäyttö työelämässä on torjuttava. Hallituksen puolivälitarkastelussa on huomioitava hallitusohjelman tavoitteiden toteutuminen.

Suomi ikääntyy, kuten valtaosa kehittyneistä maista. Suomen mahdollisuuksia ylläpitää Pohjoismaista hyvinvointivaltiota voidaan parantaa lisäämällä työllisten määrää. Sitä tuetaan kehittämällä nuorten koulutusta sekä lisäämällä työikäisten mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Työllisyysasteen nostamisen lisäksi tarvitsemme osaamisperusteista maahanmuuttoa: työntekijöitä sekä opiskelijoita, jotka kiinnittyvät Suomen työelämään täydentämään suomalaisia työmarkkinoita.

Maahanmuuton tulee lähtökohtaisesti kohdistua työvoimapulasta kärsiviin aloihin sekä TKI-toiminnan sekä kärki- ja kasvualojen kannalta olennaisiin erityisasiantuntijoihin, opiskelijoihin ja tutkijoihin.

Suomeen kohdentuvien investointien lisääminen, uudet innovaatiot ja uutta luovan talouden kasvattaminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttävät kansainvälistä osaamista ja kokemuspääomaa.

Eläköitymisen ja alhaisen syntyvyyden aiheuttama huoltosuhteen muutos johtaa työikäisen väestön vähenemiseen. Ikääntyneiden määrän kasvu puolestaan lisää työvoimatarvetta hoivapalveluissa.

Työhön tuleville maahanmuuttajille on oltava mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan kieli- ja täydennyskoulutukseen sekä selkeät osaamisen tunnistamisen ja tutkintojen tunnustamisen palvelut. Tarvitaan ketterä ja joustava EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden ammattilaisten täydennyskoulutusmalli, joka tähtää ulkomailla suorittaneiden maahanmuuttajien ammattipätevyyden tunnustamiseen, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja työllistymiseen.

Työperäisille maahanmuuttajille on tarjottava tarvittavat laadukkaat neuvontapalvelut. Perheen asettautumisen on oltavaa sujuvaa sisältäen lasten päivähoidon ja koulutuksen sekä tuen puolison työnhaulle.

Lupamenettelyn on oltava hakijalle helppo, nopea ja ennakoitava. Oleskelulupien hakumenettely on uudistettava ja toteutukseen on osoitettava riittävät varat. Maahanmuuttovirasto on sitoutunut käsittelemään työlupahakemukset kuukaudessa 2023 mennessä, sekä erityisasiantuntijoiden, startup-yrittäjien ja heidän perheenjäsenten luvat 2 viikossa vuoden 2021 aikana. Myös opiskelijoiden lupahakemukset on käsiteltävä niin nopeasti, ettei opintojen aloittaminen viivästy.

Lupamenettelyn yhteydessä tulijalle on annettava tietoa Suomen työmarkkinoista ja työelämästä sekä työnteon ehdoista työntekijän äidinkielellä. Tavoitteena on joustava, eettisesti kestävä ja syrjimätön rekrytointi.

Hyväksikäyttö työelämässä on torjuttava. Tehokkaan työsuojelutoiminnan turvaamiseksi viranomaisilla on oltava käytettävissään riittävät resurssit ja mahdollisuudet sujuvaan yhteistyöhön. Tuemme hallituksen esittämiä toimia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi.

Työyhteisöillä on oltava valmiudet ottaa vastaan ulkomainen työntekijä. Työpaikoilla on huolehdittava riittävästä perehdyttämisestä uuteen työhön ja työtapoihin sekä yhdenvertaisesta kohtelusta. Sitä tukevat työohjeet, esimiehen ja työkavereiden kielitaito ja positiivinen asennoituminen.

Maassa jo olevien maahanmuuttajien työttömyys on pitkään ollut korkeammalla tasolla kuin kantasuomalaisten. Kotoutumistoimet eivät ole olleet riittävän vaikuttavia. Niiden toteutukseen tulee osoittaa riittävät resurssit ja koulutusten kriteereihin sisällyttää laatuvaatimukset.

Kaikille työnhakijoille, myös maahanmuuttajille on oltava tarjolla henkilökohtaista ohjausta sekä muita työllistymistä tukevia palveluita, jotka ohjaavat työmarkkinoille työntekijänä tai yrittäjänä. Syrjintä ei saa estää kenenkään työllistymistä. Ammatillinen työvoimakoulutus ja tukityöjaksot ovat lähes kaksinkertaistaneet työllistymisen todennäköisyyden verrattuna niihin, jotka ovat osallistuneet pelkkiin kotoutumispalveluihin.

Allekirjoittajat:

Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Markku Jalonen, KT Kuntatyönantajat
Sture Fjäder, Akava ry
Jarkko Eloranta, Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK
Antti Palola, STTK ry

Lisätiedot:

Asiantuntija Mikko Räsänen, 040 722 4100, mikko.rasanen@ek.fi
Kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen, 050 571 8001, sirpa.sivonen@kt.fi
Erityisasiantuntija Miika Sahamies, 050 530 5366, miika.sahamies@akava.fi
Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä, 040 051 3162, eve.kyntaja@sak.fi
Johtaja Taina Vallander, 040 184 1464, taina.vallander@sttk.fi

Ajankohtaista

14.7.2021

STTK järjesti keskustelun SuomiAreenalla oikeudenmukaisesta siirtymästä vähähiiliseen yhteiskuntaan

Lue
7.7.2021

Työmarkkinakeskusjärjestöt: Työpaikoilla on nyt etsikkoaika luoda koronanjälkeiset uudet käytännöt

Lue
5.7.2021

Kotidatan yt-neuvottelut päättyivät pohjanoteeraukseen – ajojahti oikeutta hakevia työntekijöitä vastaan

Lue
5.7.2021

Väärinkäytöksistä ilmoittavien suojaa koskeva lakiehdotus jäämässä puolitiehen

Lue
1.7.2021

Sote-uudistuksessa katse alojen veto- ja pitovoimaan

Lue
30.6.2021

Korona on heikentänyt työelämän oikeuksien toteutumista koko maailmassa

Lue
29.6.2021

TJS Opintokeskuksen uusi rehtori: Reilu työelämä edellyttää koulutusta ja kehittämistä

Lue
28.6.2021

Tunnistatko ennakkoluulosi? Väitän, että et aina

Lue